Äänekoskella Kauppakadulla sijaitsevan Nordean ovet pysyvät auki huhtikuun jälkeen kassapalveluiden kadottua. Pankissa asioidaan tavalliseen tapaan, vaikka fyysinen rahaliikenne loppuu.
Konttorinjohtaja Iiris Pursiainen kertoo, että pankki muuttuu siinä missä maailmakin – nopeaan tahtiin.
Mitä siellä konttorissa sitten tehdään?
– Avaamme tilejä, tilaamme pankkikortteja, neuvotellaan rahoituksesta ja sijoituksesta, teemme vakuutuksia. Palvelujen skaala laajenee, ja voimme tarjota entistä enemmän henkilökohtaista aikaa asiakkaille. Palvelu-uudistuksen myötä myös tietosuoja paranee.
Käteistä saa kaupan kassalta päivittäistavaraostosten yhteydessä. Nostoa varten tarvitsee muistaa korttinsa tunnusluvun eli pin-koodin. Pankki ei veloita kortinhaltijalta käteisnostosta nostopalkkiota, mutta kauppa voi halutessaan veloittaa tapahtumasta käsittelymaksun.
– Ennen ostosten tekemistä on hyvä kertoa aikeistaan nostaa myös rahaa. Äänekoskella Nordean kortilla käteistä tarjoavat liikkeet ovat Citymarket, K-Supermarket Suosikki, R-Kioski sekä Äänekoskella että Suolahdessa ja Tokmanni. Ja tietenkin Otto-automaatit.
Rahan talletukseen on jo olemassa TalletusOtto-automaatteja, lähin näistä on Palokassa.
– Paikkaa laitteelle on jo katsottu, ja uskon, että sellainen tänne Äänekoskellekin saadaan. Siihen voi tallettaa rahaa aina tuhanteen euroon asti kerrallaan. Myös kolikoita. Tehty talletus näkyy tilillä heti.
Rahaa voi tilata myös postiin soittamalla pankin asiakaspalveluun.
– Raha toimitetaan haluamaansa postin toimipisteeseen tai asiamiespostiin. Summa voi olla suuruudeltaan 20 – 15 000 euroa, lähetys on vakuutettu.
Äänekoskellakin voi jo lähimaksaa. Pienissä ostoksissa ei tarvitse käyttää käteistä tai näppäillä tunnuslukua. Mahdollisuus maksaa ostoksia korttia vilauttamalla kaupan maksupäätteelle yleistyy.
Äänekosken Nordean konttoriin ei tule irtisanomisia. Pankkivirkailijat jatkavat entiseen malliin, mutta rahaa ei huhtikuun jälkeen konttorissa käsitellä. Asiakkaita palevellaan ja neuvotaan tarvittaessa kädestä pitäen, esimerkiksi automaatin tai verkkopankin opettelussa.
Pursiainen on pitkän linjan pankkilainen. On nähnyt monenlaista myllerrystä rahaliikenteen muuttumisessa.
– Pankkikortit tulivat kolmisenkymmentä vuotta sitten. Se oli jo iso asia. Vastarintaa koettiin, kun pankkikirjat jäivät pois käytöstä, Pursiainen muistelee.
Vieläkö joku kaipaa shekkivihkoja?
Heippa vaan Nordea!
Törkeää toimintaa. Onneksi on vielä vaihtoehtoja.