Ramin kortti 63: Poikamiespankkikortti oli valuuttaa vielä 90-luvulla


Tämä hitaasti kohtaavien etanoiden tunnus kuuluu yhdelle Sumiaisten kunnan suurimmalle menestykselle eli vuoden 1988 Maaseutuelämisen messuille. Keijo Häkkinen kertoo, että pelkästään messumyyjiä oli ympäri pitäjää yli 350 ja yleisöä kävi yli 50 000. Yksin keksijäinsinööri Helmer Pesosen etanafarmilla Vihijärvellä kävi jopa 12 000 hlöä – 20 linja-autoakin yhtaikaa – lippuja lunastaen. Olipa etana-totossa osallisenakin puolitusinaa ministeriä ja kansanedustajaa. Kirkonkylän parkkipaikat loppuivat alkuunsa, mutta onneksi Savolan pellot saatiin ryntäyksen ajaksi käyttöön. Ohjelma oli hämmästyttävän monipuolinen: useista näytelmistä, monilajisista tanssitapahtumista, useisiin muotinäytöksiin, rock- ja urkukonsertteihin; paraateja, soittokuntia, ammuntakilpailuja, hirvenhavaintojuoksut, nuotanvetonäytökset, ongintakisat, purjehdukset, linja-autokyydit kylätapahtumiin. Alle viikkoon sisältyi toistakymmentä merkkihenkilöosallistujien seminaaria: Lapsuus maaseudulla, Yrittäjyys, Ihminen osa luontoa, Maaseutu tänään-huomenna, Yksinäisyys ajassamme, Luontomatkailu jne. Sumiaisille messujen tuotto oli yli ½ milj. markkaa. Mistä Häkkisen vetämät Maaseutuelämisen messut 1985-1994 alkoivat ? Sitä ennen oli vuosittain järjestetty Sumiaisten kyläpäivät , mutta kunnanhallitus syttyi, kun yrittäjät esittivät (yrittäjien puheenjohtajana oli Helmer Pesonen) idean, että jos pidettäisiinkin messut. Suminismi – iskusanan henkeen kuului, että mikään suuri ei pelota pienessä pitäjässä.

Sumiaisten kunnassa syntyneistä monista luovista ideoista ei postikorteille ole jäänyt kovin montaa. Elinkeinoasioissa lähes kaikessa mukana ollut Keijo Häkkinen kolusi varastoja ja muistiaan ja löysi joitakin kortteja Sumiaisissa järjestettyjen maaseutumessujen ajalta 1985-94.  Hyvä työpari oli valokuvaaja Henrik de Heij, joka oli tuttu jo aiemmasta työpaikasta Artjärvellä. Heij jonkin verran erikoistui yrittäjänä korttien kuvaamiseen ja esimerkkejä on laajemmaltikin, mm. Äänekosken aiheista.

Esko Santalan mukaan kunnan kortteja jaettiin kunnan tapaamisissa ja myytiin kaupoissa.  Monesta tapahtumasta, esimerkiksi Pelimaasta (per.1987) ei korttia syntynyt, vaikka Pelikirja syntyi. Korjataan myös se virhe, joka tuli Köyhyydenkylän korttijuttuun (Ramin kortit 57), että vaikka kunnan vaakuna kortissa onkin luvalla saatu, kustantaja  ei kunta kuitenkaan ollut. Kortteja kunta painatti eri  aiheista 5-6 kappaletta 1985-1990, Häkkisen hoitaessa painatukset.  Ainakin yksi on ilmakuva. Painosmäärät olivat 1 000 – 5 000 välillä.

Sumiaisten tunnettuutta nosti  erityisesti Poikamiespankki- idea, jolloin tehtiin parissa kuukaudessa  video kahdestakymmenestä poikamiehestä  työnsä ja kotitilansa äärellä.  Sitä esitettiin omilla messuilla 1988  (täpötäysille saleille) sekä postitettiin kiinnostuksensa ilmoittaneille naisille ympäri Suomea. Pankkitoiminta  onnistui mainiosti.  Muiden lehtien mukana Anna -lehti teki asiasta suuren jutun ja se johti valtavaan kiinnostukseen. Noin vuoden sisällä  14 paria  löysi toisensa. Runsaudenpula sekoitti muutkin poikamiehet ja mallia yritettiin kopioida ympäri Suomea.

Vielä 1994 -97 Poikamiespankki –idea herätettiin henkiin yritteliään Kristian de Heijn johdolla, jolloin markkinoitiin Poikamiespankki-linja-autolla ympäri Suomea mm. sumialaisia varsin ainutlaatuisia käsitöitä (mm. Esa Ohvon) ja välitettiin korttien lisäksi  siis  senssiosoitteita.  Poikamiespankki-ideaan ilmeisesti ainoa liittyvä postikortti on tämän lempeä  perhonen, joka on lähdössä  ”kukkia  katsomaan” - kortti, jonka ovat piirtäneet Eila Pesonen ja  Raija Kangasaho.  Keijo Häkkinen oli jälleen se henkilö joka hoiti kortin painatuksen.  Kortteja lienee on paljon talletettu, mutta ne ovat hajallaan ympäri maata ja siksi hyvin vaikeita löytää tai hankkia.

Vielä 1994 -97 Poikamiespankki –idea herätettiin henkiin yritteliään Kristian de Heijn johdolla, jolloin markkinoitiin Poikamiespankki-linja-autolla ympäri Suomea mm. sumialaisia varsin ainutlaatuisia käsitöitä (mm. Esa Ohvon) ja välitettiin korttien lisäksi siis senssiosoitteita. Poikamiespankki-ideaan ilmeisesti ainoa liittyvä postikortti on tämän lempeä perhonen, joka on lähdössä ”kukkia katsomaan” – kortti, jonka ovat piirtäneet Eila Pesonen ja Raija Kangasaho. Keijo Häkkinen oli jälleen se henkilö joka hoiti kortin painatuksen. Kortteja lienee on paljon talletettu, mutta ne ovat hajallaan ympäri maata ja siksi hyvin vaikeita löytää tai hankkia.

PoikamiesPankki1994TAUS

Varsin suosittu oli järvikuvapostikortti, jossa Häyrisen  Pentti vetää nuottaa  yöttömässä yössä.  Henrik de Heij otti tämän vetoavan kuvan.

Varsin suosittu oli järvikuvapostikortti, jossa Häyrisen Pentti vetää nuottaa yöttömässä yössä. Henrik de Heij otti tämän vetoavan kuvan.

Henrik de Heijn suunnittelujälki näkyy, kun verrataan kahta nelikuvakorttia. Toinen on Matkalahja Oy:n   (n:rot 240400 ja 240401)   Saksassa  painattama ja toinen Mainos-Varteva Oy:n Vaasassa painama.  Kuvapuoli kuva-aiheita lukuunottamatta täysin identtinen , taustat erilaiset . Nelikuvakorteissa  on kirkko, Matilanvirta , Kurolahti, Hitonhaudan näkymä, Pitäjäpäivät ja Lohilahden peltoja. Kuokanniemen savusaunan portailla mannekiineinä ovat Kristian  de Heij ja elinkeinoasiamies Keijo Häkkinen.

Henrik de Heijn suunnittelujälki näkyy, kun verrataan kahta nelikuvakorttia. Toinen on Matkalahja Oy:n (n:rot 240400 ja 240401) Saksassa painattama ja toinen Mainos-Varteva Oy:n Vaasassa painama. Kuvapuoli kuva-aiheita lukuunottamatta täysin identtinen , taustat erilaiset . Nelikuvakorteissa on kirkko, Matilanvirta , Kurolahti, Hitonhaudan näkymä, Pitäjäpäivät ja Lohilahden peltoja. Kuokanniemen savusaunan portailla mannekiineinä ovat Kristian de Heij ja elinkeinoasiamies Keijo Häkkinen.

SumiiasNelikuva80l