Sotevetkuttelusta saatiin tarpeeksi – Äänekoskelle 60-paikkainen tehostetun palveluasumisen keskus


Kaupungin oma asumispalvelusäätiö aikoo rakennuttaa 60-paikkaisen tehostetun palveluasumisen yksikön Piilolanniemeen. 

Äänekoskella eletään vilkasta rakentamisen aikaa. Kaupunginjohtaja Matti Tuononen sanoo, ettei kyseessä ole poikkeuksellisen vilkas aikakausi, vaan rakentaminen jatkuu. Kaupungin oma asumispalvelusäätiö aikoo rakennuttaa 60-paikkaisen tehostetun palveluasumisen yksikön Piilolanniemeen. 

 

Sotevetkuttelu pisti kaupungin päässä raksuttamaan, ja nyt on päätetty ryhtyä toimeen.

– Havahduimme viime syksynä, ettei asia voi mennä tällä tavalla. Olkoon rajoituslaki tai ei, me alamme toimimaan itse. Lähdemme kaupungin voimin liikkeelle, emmekä hakeneet yksityistä toimijaa tuottamaan palveluita. Haluamme hoitaa ikäihmisemme jatkossa hyvin. Teemme aidosti oikeasti kaupungin omaan omistukseen omaa palvelutuotantoa, Matti Tuononen sanoo.

Rakennuksen tontti sijaitsee Kuhnamon seniorikeskuksen alapuolella. Asiakkaita uuteen taloon siirtyy muun muassa Muistolasta ja Tukipuusta. Rakennushankkeen toteuttajana on 1980-luvulla perustettu Äänekosken asumispalvelusäätiö

– Mitään olemassa olevaa yksikköä emme ole lakkauttamassa, Tuononen painottaa.

Polittisesti ja virkamiestasolla on puheissa ollut järjestää sosiaalitoimen työntekijöille asianmukaiset tilat. Nyt henkilöstö on hajautettu ympäri kaupunkia.

– Joko rakennetaan uudet tilat, tai jos Keskusaukiolle Suomen Hoivatilojen suunnitteilla oleva hanke toteutuu vuokraisimme tilat noin 25 sosiaalipuolella työskentelevälle henkilölle. Ajatuksena on hybridihanke, jossa olisi nämä noin 25 työntekijää sekä meidän perusturvan hallinnon henkilöstöä, ja mahdollisesti myös muita vuokratiloissa työskenteleviä henkilöitä.

Jos mahdollista, mukaan lähtisi kaupungin oma tytäryhtiö, tässä tapauksessa kumppani voisi löytyä Pro Averan suunnasta.

– Jos löytyy yksityisiä toimijoita, jotka liittyvät hyvinvointiin, voimme rakentaa heille myös tiloja, joihin tulisivat vuokralle. Nyt haistellaan kiinnostusta, Tuononen maalailee.

Hyvinvointikeskuskeskustelu lähti alkuun viime syksynä yhteistyössä poliitikkojen ja johtavien virkamiesten kanssa. Soteuudistus on rajoittanut touhuja, siinä missä viiden miljoonan rajoituslakikin.

– Päätimme, ettemme välitä laista, vaan lähdemme viemään hanketta eteenpäin. Miksi säätiön kautta, niin meillä on mahdollisuus saada Ara:lta 35-40 prosenttia avustusta. Säätiö on lähtenyt jo hakemaan avustusta, ja hintalappuun on laskettu summaksi 7 miljoonaa euroa. Palvelutuotanto tulisi olemaan sataprosenttisesti kaupungin, Tuononen sanoo.

Sosiaalipuolen tilojen kanssa ollaan odottavalla kannalla, Suomen Hoivatilojen tilanteen suhteen. Tonttivaraus on huhtikuun loppuun, mutta sitä voidaan tarpeen tullen venyttää.

– Aikataulullisesti tehostetun palveluasumisen yksikköä päästäisi rakentamaan vuonna 2021. Ara:n lupaprosessissa menee pitkään, joten mahdollinen suunnittelu päästään aloittamaan vasta syksyllä. Jos säkä käy rakentaminen voi alkaa vuoden -20 syksyllä.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kari Kiiskinen pitää asiaa hyvänä.

– On mahdollisuus saada uusia tiloja ihmisten käyttöön, ja luoda turvallisuutta työntekijöille, jotka siirtyvät uusiin, yhteisiin tiloihin saman katon alle. Ei voida jäädä enää viivyttelemään, vaan asioita on lähdettävä viemään eteenpäin. Meillä ei ole omia tiloja osoittaa, mihin henkilöstä ja asiakkaat voidaan sijoittaa. Poliittinen tahto on tässä vaiheessa hyvää jokaisessa ryhmässä,  Kiiskinen sanoo.

 

 

 

Vastaa