Työministeri Timo Harakka Äänekoskella: Suomi ei pärjää maailmalla jos osallistamista ei oteta tosissaan


Työministeri Timo Harakka saapui kotikirjastoonsa Äänekoskelle.

Äänekosken kirjaston Hoikkassaliin kannettiin tuoleja lisää, sillä oman kylän ensimmäinen ministerin tulo kaupunkiin kiinnosti ennennäkemättömän runsaasti. Työministeri Timo Harakka otettiin ilolla vastaan Äänekoskelle. 

 

Äänekosken kirjastoon saapunut työministeri Timo Harakka (sd) kertoi olevansa ylpeä pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelmaan laaditusta tekstistä.

– Siitä on luettavissa toiveikkuus, jolla yritetään löytää yhteistä tietä Suomelle tässä digitaalisessa maailmantaloudessa. Samalla vastaamme polttavimpaan haasteeseen, eli siihen, että kuinka voimme viedä reilulla tavalla yhteiskuntaa eteenpäin, niin että kaikki kokisi että ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen tapahtuisi tavalla, ettei siinä köyhät, vanhat tai nuoret ihmiset kokisi, että he ovat jääneet huomiotta. 

Hallitusohjelmaa Harakka luotasi yhteiseksi hankkeeksi, jonka otsikkona on osallistava ja osaava Suomi. 

– Tähän kiteytyy meikäläisen työkentän kaksi tärkeintä sanaa. Työministerille kuuluu osallistuminen, toisaalta vastata siihen, että osaaminen on sellainen asia, mistä pidetään huolta. 

Harakka muistutti, kuinka Suomi ei tule pärjäämään maailmalla palkkoja polkemalla, työehtoja heikentämällä tai halpatyövoimalla.

– Suomen menestyminen on perustunut osaamiseen, ja kotikaupunkini Äänekoski on hyvä esimerkki siitä. Meillä on maailman osaavin työvoima, mutta osaamista pitää muistaa päivittää. Tällä hallituskaudella tehdään isoimmat satsaukset koulutukseen ja tutkimukseen. Monia vuosia tapahtunut luisuminen ja koulutuksesta leikkaaminen loppuu nyt, Harakka lupasi. 

Työministeri kertoi esimerkin omasta perhetaustastaan, kuinka hänen kuuro isänsä toimi kirvesmiehenä tehtaalla ja pitämässä Pukkimäen asuntoja kunnossa. 

– Ei silloin puhuttu osatyökykyisistä, vaan kaikkia tarvittiin töihin. Jos on aistivamma tai joku muu vamma, niin tänään ei tahdo kelvata töihin, se ei ole hyvä asia ollenkaan. 

Harakka kertoi toisen esimerkin kuurosta sähköasentajasta, joka lähetti 60 työ- ja harjoitteluhakemusta ja tarjosi jopa ilmaista työpanostaan, mutta ei kelvannut kenellekään töihin tai harjoitteluun vammansa vuoksi. 

– Kahdesta syystä ei meillä ole tällaiseen varaa: kansantaloudellisesti ei ole varaa, myös inhimillisesti yksilön kannalta tämä on väärä tie. Tutkimuksen mukaan meillä on 65 000 työhaluista suomalaista, jotka ovat vasten tahtoaan työkyvyttömyyseläkkeellä. Jokaisella on oikeus osallisuuteen. Tähän satsataan konkreettisesti ensi vuoden budjetissa. Meidän pitää auttaa kädestä pitäen ja valmentaa, Harakka sanoi. 

Hallitus lisää merkittävästi palkkatukea, ja kirjoittaa koko palkkatukilainsäädännön uusiksi. 

– Tehdään asiasta yksinkertaista ja helppoa, mitä se ei nyt ole. Myös työvoimapalvelut pitää saada paremmalle tolalle, siellä on paljon kehitettävää, ja sieltä löytyy minulle lähiaikoina paljon kehitettävää. Olemme sitoutuneet 75 prosentin työllisyysasteeseen, haasteet ovat kovat, joten tehtävää riittää, Harakka sanoi. 

Harakka kertoi olevansa sydän syrjällään nuoren puolesta. Suomessa on 60 000 15-29-vuotiasta nuorta, jotka eivät ole työssä, harjoittelussa tai koulutuksessa. 

– Oppivelvollisuuden laajentaminen, niin että kaikki käyvät 18-vuotiaiksi asti koulua, sinne toiselle asteelle. 60 000 on aivan liian iso porukka, ja ainoa eettisesti kestävä päämäärä on, että tuo luku saadaan nollaksi. 

Aktiivimallin purkamisen aikataulu on asia, johon on kysytty vastausta useaan eri kertaan. Työministeri Timo Harakka kertoi ÄKSälle, että asian valmistelu on jo käynnissä sosiaali- ja terveysministeriössä. Hän pohti asian loppuun viemiseen menevän noin puoli vuotta. Harakka kertoo, kuinka tulikuumana kesäpäivänä mediakaruselli otti aiheen parissa ylimääräisiä kierroksia. 

– Aikataulu ei ole minun päätettävissä. Olen tukemassa ministeri Aino-Kaisa Pekosta (vas) tässä prosessissa, sillä ajatus on yhteinen. Epätoivoiset ihmiset kysyvät minulta joka päivä, eikö aktiivimalli ole jo poissa. Ensin pitää tehdä uusi laki tilalle, ja uusia palveluita tilalle. Jos ruoska osuu syyttömiin, pitää keksiä tapa, jolla vastataan paremmin tarpeeseen. Hallitusohjeman mukaan mennään, Harakka vastasi. 

Katso työministeriön tallenne keskustelusta: 

Vastaa

  1. 4711

    Jos täällä on maailman osaavin porukka, niin miksi täällä työttömyysprosentti hipoo taivaita? Näille osaajille olisi kyllä töitä muualla mutta on se kumma kun pitää olla mieluimmin kortistossa kuin töissä.

    Vastaa
  2. mau

    Töitä on etelä-Suomessa,pääkaupunkiseudulla.Mutta, asuminen on tehty koko maassa liian kalliiksi ,vuokrat hipovat taivaita. Jokainen hallitus lupaa rakennuttaa edulisempia vuokra-asuntoja mutta mitään ei tapahdu:Siispä työn perässä ei voi muuttaa,Kaikki junnaa paikallaan, Jos joku uskaltaa ehdottaa joustoja hänet leimataan porvarien kätyriksi. mikään ei koskaan muutu ja työttömyys jatkuu jatkuu jatkuu…..

    Vastaa
  3. 4711

    Töitä löytyy kyllä muualtakin kuin pääkaupunki seudulta ja asumiskustannukset ovat ihan kohtuulliset jos ei vaadi luksusluokan asuntoa. Työn perässä voi aina muuttaa jos on halua, ainoat syyt ovat tekosyitä joilla selitellään miksi ei muuteta!

    Vastaa