Viimeisiä joulukalenterin luukkuja availlaan.
Tänä vuonna ÄKS luotti joulukalterissaan Vanhan Äänekosken Kotiseutuyhdistyksen Kotiseudun Joulu -lehtiin. Niistä on ammennettu jouluiloa ja joulutarinaa.
Vuonna 1967 -lehteen on kerätty vanhan Äänekosken tarinaa, Akkojen maitolakon käänteitä ja sananen Parantalan häjyistäkin. Mutta joulukalenteriin valittiin kuitenkin Aarne Wessmannin tarina Vanhan liimankeittäjän joulu, tai ainakin pieni pätkä siitä.
” Talviaamun kelmeä kajastus valotti tienoita, kun Eljas astui tupansa rappusille. Siinä hänen huomionsa kiintyi rappupäässä olevaa lipeäkalakattilaan. Mitä hän näkikään! Siellä kattilassa oli hänen kadonnut villasukkansa. Se oli illallisessa kiettotouhussa pudonnut nuoralta kattilaan ja joutunut sen keralla heitetyksi ulos. Se oli jäätynyt liemeen kiinni ja piti kovasti puoliaan, kun Eljas tempasi sen sieltä kuiville.
–Oletkos sinä joulupöhnässä, kun noin rappupäässä makaat, murahti Eljas avatessaan tuvan ovea.
Jouluaamun kynttilä syttyi pöydällä, sukka kuivui nuoralla ja suloinen kahvintuoksu täytti juhlalakean tupasen. ’Kirkkohavit’ juotuaan Eljas oikaisi raukeana lavitsalleen ja nautti syvää mielenrauhaa, sitä rauhaa, jonka joulunsanoma taivaallisena lahjana ’maan hiljaisille’ lahjoittaa.”
