Työttömien yhdistysten ruokajakelu on monelle elintärkeää. Ja nyt tuli lisää jaettavaa 5000 kilon verran. Suolahdessa ruoka-apua jakavat Suolahden Työttömät ry:n lisäksi Ääneseudun Ilona ry.
Koronaepidemia on nostanut selvästi avustusruoan kysyntää. Avustusruokajakelu on merkittävä osa kaikkein heikompiosaisten avustustoimintaa Suomessa ja työttömien yhdistykset ovat keskeisesti mukana tässä toiminnassa.
– Saimme uuden, 5000 kilon satsin ruoka-apua juuri juhannuksen alla. Jako jatkuu taas maanantaina, Työttömien kirpputorin ja Ilonan aukioloaikojen puittessa, Sirpa Martins kertoo.
Työttömien Keskusjärjestö teki alkuvuodesta laajan kyselyn jäsenyhdistystensä ruokajakelusta. Keskusjärjestöön kuuluvista yli 70 jäsenyhdistyksestä runsaat puolet jakaa EU-ruokaa tai kauppojen lahjoitusruokaa. Lisäksi valtaosa yhdistyksistä ylläpitää omia ruokaloita tai kahviloita, joissa voi aterioida edulliseen hintaan. Kohtaaminen työttömien yhdistyksen ruokalassa on monelle työttömälle päivän kohokohta ja ainoa mahdollisuus saada lämmin ateria.
Ruokajakelu tavoittaa Äänekoskella satoja ihmisiä
Kyselyyn vastanneista EU-ruokaa jakavilla yhdistyksillä on yhteensä 16 jakokertaa vuodessa ja muilla yhteensä 4150 jakokertaa vuodessa. EU-ruokakasseja jaetaan noin 40 000 vuosittain.
Asiakaskeskusteluissa korostuu sosiaalisen kohtaamisen tärkeys ruokajakelussa. Kyselyyn vastanneiden yhdistysten toimijoilla on vuodessa noin puoli miljoonaa asiakaskontaktia. Suurin osa on ruokajakelun säännöllisiä asiakkaita. Yhdistykset jakavat oman arvionsa perusteella 9 725 800 euron arvosta ruokaa ruokakasseina vuodessa.
Miksi ruoka-apuun turvaudutaan?
Syitä, miksi ruoka-apuun turvaudutaan ovat kyselyn mukaan työttömyysturvan ja eläkkeiden riittämätön taso, asumisen kalleus, lisääntyneet päihde- ja mielenterveysongelmat sekä työttömien heikentyvä terveys ja toimintakyky. Muita syitä ovat muun muassa, että palkka, opintotuki- ja opintolaina eivät riitä elämiseen.
Yhdistykset kokevat, että avustusruokajakelu on sosiaaliturvaa ja julkisia palveluita täydentävää apua ja siihen liittyy nykyään myös pyrkimys hävikkiruuan vähentämiseen. Avustusruokajakelua pidetään asiakkaiden selviytymisen kannalta välttämättömänä. Ruokajakelutoimintaa varjostaa kuitenkin resurssien niukkuus. Yhdistykset painivat talous-, tila- ja henkilöstöongelmien kanssa.
Ruokajakelu työllistää
Ruokajakelu myös työllistää ihmisiä. Keväällä 2020 kyselyyn vastanneissa yhdistyksissä työskenteli 69 palkansaajaa. Kolmessa yhdistyksessä neljästä oli palkattua henkilöstöä. Palkkatuella ja kuntouttavan työtoiminnan kautta työllistettyjä on joka toisessa yhdistyksessä. Vapaaehtoisia on kolmessa yhdistyksessä neljästä. Edellisten lisäksi yhdistyksissä on henkilöstöä työkokeilun, työharjoittelun ja yhdyskuntapalvelun kautta.
