Keski-Suomessa oli elokuun lopussa yhteensä 16 934 työtöntä työnhakijaa. Se on 1 356 (8,7 %) enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömistä työnhakijoista oli elokuussa kokoaikaisesti lomautettuja 692, joka on 205 vähemmän kuin heinäkuussa. Lyhennettyä työviikkoa tekeviä työnhakijoita oli 569, joka on 331 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Nostoja elokuun tilanteesta:
- Työttömiä työnhakijoita 1 356 enemmän kuin vuotta aikaisemmin.
- Kokoaikaisesti lomautettuja 238 vähemmän kuin vuosi sitten.
- Pitkäaikaistyöttömiä 1 446 enemmän kuin vuosi sitten.
- Palveluissa olevia 1 904 vähemmän kuin vuosi sitten.
- Uusia avoimia työpaikkoja 182 vähemmän kuin vuosi sitten.
Koko Keski-Suomen alueella työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 13,4 %. Työttömien työnhakijoiden määrä laski edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta kahdessa kunnassa. Suhteellisesti eniten laskua tapahtui Luhangassa (-21,4 %). Kunnista korkein työttömyysaste oli Äänekoskella (14,6 %) ja alhaisin Luhangassa (7,9 %).
Ammattiryhmittäin tarkasteltuna työttömien määrä nousi edellisen vuoden elokuuhun verrattuna käytännössä kahdeksassa ammattiryhmässä. Eniten työttömyys nousi johtajien ammattiryhmässä (100,0 %). Työttömien määrä laski käytännössä kahdessa ammattiryhmässä, eniten ammatteihin luokittelemattomien ryhmässä (-12,0 %). Suhdanneindikaattorina pidetyssä rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät -ammattiryhmässä työttömyys nousi 6,6 %. Keski-Suomessa oli uusia avoimia työpaikkoja elokuun aikana 707, joka on 182 vähemmän kuin vuosi sitten. Kaikkiaan elokuussa oli avoinna 1 378 työpaikkaa eli 427 vähemmän kuin vuosi sitten.
Muutosneuvottelujen määrä laskussa edellisvuosiin verrattuna
Keski-Suomen työllisyysalueilla on ollut muutosneuvotteluja tähän mennessä (19.9.2025) yhteensä 103. Nämä ovat johtaneet 288 henkilön irtisanomiseen ja 904 henkilön lomautukseen. Vuonna 2024 muutosneuvotteluja oli yhteensä 258. Niiden perusteella irtisanottiin 395 henkilöä ja lomautettiin 3 212 henkilöä. Vastaavat luvut vuonna 2023 olivat: 261 muutosneuvottelua, 322 irtisanomista ja 3 482 lomautettua henkilöä. Muutosneuvottelujen määrä näyttää siis laskevan edellisvuosiin verrattuna.
Pitkään jatkunut vaikea työllisyystilanne tuo haasteita kuntataloudelle
Työttömyyden ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden kasvu tuo suuria haasteita kuntataloudelle erityisen paljon juuri Keski-Suomessa, jossa vaikea työllisyystilanne on jatkunut jo pitkään. Työllisyydenhoito siirtyi kuntien muodostamien työllisyysalueiden vastuulle vuoden 2025 alussa. Työllisyyttä edistävään palveluun osallistuminen ei enää vuoden 2025 alusta lähtien katkaise asiakkaan työttömyysetuuspäivien kertymistä. Tämän ja nykyisen työllisyystilanteen vuoksi kuntien rahoitusosuudet Kelan työttömyysetuuksista ovat kasvamassa.
Niin sanotun Kelan sakkomaksun piti kannustaa kuntia siihen, että työttömät työllistyisivät nopeasti. Koska työmarkkinatilanne on vaikea ja työttömyys kasvaa, sakkomaksujenkin suuruus kasvaa väistämättä. Tämä johtaa siihen, että työllisyysalueilla ei ole varaa toteuttaa kaikkia työttömien tarvitsemia ja heidän työllistymistään edistäviä palveluja. Keski-Suomen kuntien välillä on tässä melko suuria eroja.
Monissa kunnissa maahanmuuttajien kotoutumis- ja kielikoulutukset on priorisoitu etusijalle, samoin alkavan yrityksen starttirahan myöntäminen. Osa kunnista käyttää edelleen palkkatukea yritysten rekrytointien kannustimena, ja osa kunnista käyttää tähän harkinnanvaraista kuntalisää. Työllisyyttä edistävissä palveluissa on puutteita ehkä eniten siinä, minkä verran ja kuinka joustavasti on tarjolla lisä- ja täydennyskoulutuksia eri ammattiryhmien työttömille.
Lähitulevaisuuden ennusteissa pieniä valonpilkahduksia
Ennusteet Suomen talouden lähitulevaisuudesta ovat muuttuneet hieman valoisammiksi, joskaan mitään merkittävää talouden käännettä ei ole näköpiirissä vuoden 2025 aikana. Keskimäärin bruttokansantuotteen kasvun odotetaan olevan noin 1,0–1,5 % tänä vuonna. Kuitenkin Etla ennustaa aivan tuoreessa arviossaan, että BKT ei kasva tänä vuonna, vaan pysyy vuoden 2024 tasolla.
Koko maan työllisyysaste laskee edelleen. Työttömyyden odotetaan kasvavan kaikilla muilla aloilla, mutta palvelusektorilla on nähtävissä pieniä valonpilkahduksia, mikäli kuluttajien luottamus talouteen säilyy hyvänä. Myös teollisuuden tilauskannoissa on ollut viime aikoina vähäistä nousua. Työllisyysastetta nämä heikot signaalit eivät tänä vuonna vielä itsessään paranna, koska samaan aikaan työttömien määrä eri aloilla jatkaa kasvuaan ennusteiden mukaan jopa ensi kevääseen asti.
