Äänekoskella mitataan ilmanlaatua aktiivisesti ja laajalla yhteistyöllä. Mukana mittausyhteistyössä ovat Metsä Fibre, Metsä Wood, Äänekosken Energia, Nouryon Chemicals, Valtra, Veolia, Valio ja Äänekosken kaupunki. Osa toimijoista on mukana vapaaehtoisesti, eikä ympäristölupa edellytä alueen ilmanlaadun mittausta kaikilta toimijoilta.
– Ilmanlaadun tarkkailun yhteistyöryhmä kokoontuu vuosittain ja yhteistyö on ollut hyvää. Eri toimijat ovat vastuullisia ja aktiivisia ilmanlaadun tarkkailussa, Äänekosken kaupungin ympäristöpäällikkö Hanna Ahonen kertoo.
Ilmatieteen laitos toteuttaa mittaukset käytännössä ja raportoi vuosittain tuloksista. Reaaliaikaisen ilmanlaadun tilanteen voi nähdä verkosta. Äänekosken mittausasema on palolaitoksen pihassa. Mittausaseman sijainti on optimoitu vallitsevien tuulensuuntien ja teollisuuden sijainnin perusteella.
– Äänekoskella on verrattain hyvä ilmalaatu, vaikka meillä on paljon teollisuutta. Viime vuoden raportin tulokset ovat linjassa aikaisempien vuosien kanssa, eli merkittäviä muutoksia ei ole ollut. Yleisin syy huonoon ilmanlaatuun on edelleen joka keväinen katupöly ennen hiekanpoistoa. Silloinkaan määrät eivät kuitenkaan ylittäneet ohjearvoja. Viime vuonna kahtena päivänä huonoon ilmanlaatuun oli syynä rikkiyhdisteet, joita syntyi teollisuudessa, Hanna Ahonen kertoo.
Viime vuonna 2024 ilmanlaatu Äänekosken paloasemalla oli pääsääntöisesti hyvää tai tyydyttävää (98 % vuoden 2024 tunneista) ja mitatut pitoisuudet ovat pysyneet samalla tasolla edellisvuosien pitoisuuksiin nähden.
Kaikki Äänekoskella mitatut pitoisuudet jäivät ilmanlaadun raja- ja ohjearvojen, sekä arviointikynnyksien alapuolelle. Pääosin liikenteestä syntyvien typpidioksidin pitoisuus oli korkeimmillaan tammikuussa 39 % vuorokausiohjearvosta ja hengitettävien hiukkasten pitoisuus toukokuussa 63 % vuorokausiohjearvosta. Pääosin teollisuuden rikkidioksidin pitoisuudet olivat 0–4 % ohjearvosta. Haisevien rikkiyhdisteiden korkein ohjearvoon verrannollinen pitoisuus oli huhtikuussa 37 % ohjearvosta. Typen oksidien pitoisuuksiin vaikuttivat eniten autoliikenteen päästöt, hengitettävien hiukkasten korkeat pitoisuudet johtuivat pääasiassa kevään katupölystä ja haisevat rikkiyhdisteet olivat selvimmin kytköksissä teollisuuden päästöihin.
