Äänekosken sankarihaudalle kunniakäynti on vankka perinne. Seppeleen sankarihaudalle laskivat Seppo Mertanen, Leila Lindell ja nuorisovaltuuston edustaja Mikko Manninen.
Maakuntaneuvos Leila Lindell piti puheen Äänekosken sankarihaudalla. Lindell kertoi, kuinka rauhan vuosien aikana Suomi on kehittynyt nykyaikaiseksi hyvinvointiyhteiskunnaksi.
– Näiden sankarivainajien muistomerkin edessä on kuitenkin hyvä palauttaa mieliin Suomen kohtalon vuodet toisessa maailmansodassa.
Neuvostoarmeijan hyökkäys Suomeen alkoi ennalta varoittamatta, kun tykistö 30.11.1939 avasi tulen Karjalan kannaksella klo 6.50 aamulla. Yhdeksältä Viipurissa annettiin ensimmäinen ilmahälytys. Tuon päivän aikana Neuvostoliitto pommitti 16 paikkakuntaa Suomessa.
– Kullakin ajalla on aikansa murheet; 81 vuotta sitten oli maamme totisen edessä, kun Talvisota syttyi. Kaikki kiitos ja kunnia tänään ja aina kuuluu sotiemme veteraaneille, Lotille ja niille sukupolville, jotka maata puolustivat! Muistan myös evakkotaipaleelle joutuneita siinä joukossa. Koko Suomen yhtenäisyydestä ja elinvoimasta on pidettävä kiinni tänäänkin, se ei ole itsestäänselvyys. Kiitollisin mielin voimmekin viettää tänään Suomen itsenäisyyspäivää, Lindell kiitteli.
Äänekosken sankarihauta on monelle rakas ja raskas paikka. Monesta äänekoskelaisesta kodista kaatui tai haavoittui useita.
– Helposti unohtuvina ihmisinä tarvitsemme muistuttajia! Mihin ja millaisia ja keitä varten? Kuinka nopeasti voivatkaan nämä kirkkotarhaan pystytetyt merkit muuttua merkeiksi ilman sanomaa – ilman sisältöä. Kun teiltä kysytään, mitä nämä muistomerkit merkitsevät, niin vastatkaa. Olen varma että vastauksien antaminen ja saaminen eivät tee unohtamista helpoksi etenkään teille, jotka olette sodan julmuudet kokeneet, Lindell painotti.
Veljet, jotka lepäävät sankarihaudoissaan palasivat kärsimyksensä kärsineinä oman seurakuntansa siunattuun multaan. Moni joutui jäämään tuntemattomiin hautapaikkoihin.
– Meidän on syytä kertoa nuorille, kun kuljette näiden kumpujen ohitse. Pysähtykää kunnioittamaan näiden miesten elämänkohtaloa ja elämää jonka he antoivat tulevien sukupolvien hyväksi. Meidän on tärkeää muistaa ja kunnioittaa sankarihaudoissa lepääviä ja pitää huolta keskuudessamme elävistä nuoruutensa ja parhaat vuodet sodassa viettäneistä sotiemme veteraaneista ja invalideista, Lindell sanoi.
Elämme maailmassa, jossa on edelleen olemassa epävarmuuden ilmapiiri.
– Juuri siksi meidän on tärkeää pysähtyä miettimään omaa arvomaailmaamme ja sitä kuinka hieno asia on saada elää itsenäisessä Suomessa.Samalla kun puhumme lisääntyneestä turvattomuudesta maailmalla korona epidemian keskellä, Suomi on – turvallinen paikka elää ja kasvaa. Tämä tosi asia on pakko voida sanoa ääneen – ja se synnyttää meissä kaikissa ilon tunteen myös itsenäisyyspäivänä.
Sankarivainajien muistomerkillä hiljentyessämme, on varsin vaikeaa ymmärtää kokonaisuudessaan sitä valtavaa uhrimieltä ja Isänmaan puolesta tehdyn työn mittasuhdetta, joka on näiden sankarivainajien osalta toteutunut siinä, kun he ovat Rakkaalle Isänmaalleen antaneet oman henkensä, antaneet kaikkensa.
– Uhrinsa isänmaalle ovat antaneet myös sotiemme veteraanit, sodissa haavoittuneet, sotainvalidit, lotat, sodissa kaatuneiden omaiset, sodissa kaatuneiden lesket ja lapset. Heille osoitamme tänä päivänä syvimmän arvostuksemme ja kiitollisuutemme.
– Mielestäni nyt ja tulevaisuudessa Isänmaamme tulevaisuudesta vastuun ottavien uusien päättäjäsukupolvien tulee, kaikissa mahdollisissa historian vaiheissa ja käänteissä, huolehtia siitä, että maamme rajojen koskemattomuus, isänmaamme itsenäisyys ja Suomen kansan vapaus tulevat täysimääräisesti varjelluiksi ja turvatuiksi, Leila Lindell lausui.
