Biokiertotalouden Tulevaisuustalon koordinaatiohankkeen päätöstilaisuudessa esiteltiin haavetta Tulevaisuustalosta, jonka tavoitteena olisi yhdistää tiede, taide ja oppiminen.
Tilaisuudessa käytiin läpi hankkeen saavutukset sekä keskusteltiin tulevaisuuden suunnitelmista hankkeen asiantuntijoiden sekä toteuttajien, eli UKI-arkkitehtien ja Weladon kanssa.
Hanke käynnistettiin syksyllä 2021. Hankkeen aikana kontaktoitiin noin 70 henkilöä.
– Olemme olleet kiinnostuneet Tulevaisuustaloideasta jo ennen hankkeen syntymistä. Tarinan osat alkoivat hahmottumaan pikkuhiljaa jo vuonna 2016, kertoi Sari Åkerlund Äänekosken elinvoimayksiköstä ja Äänekosken Kehitys Oy:stä.
Tulevaisuustaloa haaveillaan taidemuseon puistoon, Äänekosken keskustan tuntumaan. Toteutuessaan talon sisältä löytyisi muun muassa näyttely- ja seminaaritila, testiympäristöt, opetustilat sekä tapahtuma- ja taidepihat.
Äänekoski voi halutessaan erottautua matkailussa nimenomaan teollisuusmatkailun saralla. Äänekoskelta löytyy jo erilaisia mielenkiintoisia kohteita, niin satunnaiselle kulkijalle, kuin työnpuolesta matkaajalle. Pro Nemus, Excellence -keskus, Valtran atrium, Suolahden historiallinen vanhan aseman alue ja nyt visio vaiheessa oleva Tulevaisuustalon avulla halutaan yhdistää ja tarjota matkailijoille kokonaisvaltainen biotalouden matkailukokemus.
– Toteutuessaan Tulevaisuustalolla voi olla laajat vaikutukset niin kansallisesti kuin kansanvälisestikin, Åkerlund sanoi.
Hankkeen aikana on matkustettu tutustumiskäynneille kansallisiin kohtaisiin, kuten Oodiin ja Green Interior Hubiin ja Heurekaan.
– Oodissa meitä viehätti erityisesti rakennuksen monikäyttöisyys. Green Interior Hubista taas löytyi monia hyviä juttuja monistettavaksi Tulevaisuudentaloon. Heurekassa yhdistyy mukavasti tiede ja leikkiminen, kertoo hankkeen parissa toiminut Tanja Sulin.
Punkaharjun reissulla tutustuttiin Metsämuseo Lustoon.
– Siellä opittiin kuinka ihminen on mukana metsäkulttuurin luomisessa sekä kuinka metsämuseokonsepti on toteutettu, Sulin kertoi.
Heidi Rytkönen UKIarkkitehdeistä kertoi tulleen mukaan suunnitteluun viime syksynä. Hänen mukaansa projekti on ollut kiva ja inspiroiva. Tontteja on talolle katsastettu neljä ja paras paikka löytyi visiotyöpajan kautta, josta tuli antoisia ja rohkeita ideoita.
– Pääsimme kiinni millaisia tiloja halutaan ja niitä lähdettiin työstämään eteenpäin. Ensimmäisen työpajan jälkeen päästiin tutkimaan kolmea vaihtoehtoa: laiturirakennusta, monoliittia ja tiede- ja taidekorttelia. Päädyimme yksimieliseen päätelmään jälkimmäisestä ratkaisusta, jossa uudet ja vanhat rakennukset muodostaisivat yhdessä hyvän kokonaisuuden, Rytkönen kertoi.
Vision budjetti olisi noin kuuden miljoonan euron luokkaa.
Helppo on löytää arkkitehtitoimistot piirtämään rakennelmia. Mutta miten aiotaan löytää käytännön toimijat, jotka tuottavat mainitut sekä kansallisesti että kansaivlisestikin laajat vaikutukset ja millä resursseilla?
Eiköhän tuollekin rahalle olisi ihmisten hyvinvoinnin kannalta parempaakin käyttöä?
Nyt on taas ilmassa, toivottavasti ei anna museoviraston maisema-arkkitehti rakentaa siihen kauniiden vanhojen talojen sekaan tuollaisia luomuksia.
Olisiko kerralla vielä innovatiivisella toiminnalla tilaa, kun alkaa Sarin porukka hommata sitä Helsinkiin sopimatonta Guggenheimia Kivetyn kallioon ja siellä on jo pohjatutkimukset tehty. Näin tuulivoiman vastustajina kyselee, että kuinkahan tuokin säästää energiaa ja pitäisi ainakin saada joku muu, kuin kunta omistajaksi, että tulisi se puuttuva kiinteistövero, jolla tuulivoimaa perustellaan. Hoh hoijaa noita sota-ajan ilmiöitä, Onko tämä sitä tasa-arvoa, jolla huudetaan vastuuta ilmastonmuutoksesta. Eikös se tarkoitus ollut, että entiset talot runsaaseen käyttöön ja kuntalaisten hyvinvointia paremmaksi.
Taidemuseon puisto ei missään nimessä oikea paikka tämmöiselle arkkitehtuurille. Viiskulmaan ennemmin, siihen ”aavikon” reunaan täytteeksi soveltuu huomattavasti paremmin. Eikä pilaa vanhojen rakennusten idylliä.
Mielestäni Äänekoski on yksi maamme metsäteollisuuden keskittymistä! Oli valitettavaa, heidän pronemus rakennettiin tehtaiden ns. sisäalueelle. Tulevaisuustalon rakennumateriaaliksi pitäisikin valita puu, liimapalkit ym. Eikä suunniteltu paikkakaan ole mielestäni paras mahdollinen, peittäessään näkymän museoalueelle!
Pronemuksessa on mielestäni nämä materiaaliasiat hyödynnetty mainiosti!