Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys on keskisuomalaisille yrittäjille elinkeinopolitiikassa ylivoimaisesti tärkeintä. Parhaiten kunnat suoriutuvat infrastruktuurin ja yrityspalveluiden hoitamisesta, käy ilmi Suomen Yrittäjien teettämästä Yrittäjien kuntabarometrista.
Iro Research kysyi yrittäjiltä Yrittäjien kuntabarometri -kyselyssä yrittäjien mielipiteitä yrityksen kotikunnan toiminnasta. Kysely tehtiin 16.2.–13.5. Siihen vastasi 10 400 yrittäjää eri puolilta Suomea. Yrittäjät kokevat kyselyn tärkeäksi kanavaksi sillä vastaajien määrä kasvoi edellisestä vastaavasta kyselystä yli 4000 yrittäjällä. Keski-Suomessa vastaajamäärä kasvoi viime kerrasta 106,93 %. 2018 Elinkeinopoliittisen mittariston vastaajia oli 332 ja 2020 uudistetussa Yrittäjien kuntabarometrissa 687 kappaletta.
– Kysely koettiin yrittäjien keskuudessa tärkeäksi, ja vastaajamäärän kasvu on siitä selkeä osoitus. Oma kunta on yrittäjille merkittävä yhteistyökumppani. Toivon, että tulokset otetaan vakavasti kunnissa. Kuntabarometri tarjoaa hyvän starttipisteen rakentaa parempaa yrittäjyysympäristöä ja tulevaisuutta yhdessä, toteaa Keski-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Sanna-Mari Jyräkoski.
Jyväskylä / Keski-Suomi sijoittuu seitsemänneksi Yli 50 000 asukkaan TOP-10 kunnissa, arvosanalla 2,86 (asteikko 1-5) Äänekoski sai arvosanaksi 2,54. Pienistä kunnista (10 000–50 000 asukasta) Muurame yltää koko maan vertailussa toiseksi, arvosanalla 3,91. Koko Suomen elinkeinopolitiikan kokonaisarvosana on 2,97. Keski-Suomessakeskiarvon ylittivät Muuramen lisäksi Viitasaari, Keuruu, Laukaa ja Joutsa.
Koko maa, aluejärjestö ja alueen kunnat: vastaajamäärä ja keskiarvo elinkeinopolitiikan kokonaisarvosanojen keskiarvoista (asteikko 1–5, 1=erittäin huono, 5=erittäin hyvä)
Koko maa (N=10404): 2,97
Keski-Suomi (N=687): 2,86
Muurame (N=46): 3,91
Viitasaari (N=19): 3,53
Keuruu (N=50): 3,08
Laukaa (N=41): 3,05
Joutsa (N=20): 3,05
Kinnula (N=16): 2,94
Hankasalmi (N=14): 2,93
Karstula (N=40): 2,92
Jyväskylä (N=172): 2,86
Saarijärvi (N=22): 2,81
Uurainen (N=15): 2,80
Pihtipudas (N=24): 2,71
Äänekoski (N=58): 2,54
Jämsä (N=89): 2,45
Kyyjärvi (N=11): 2,27
Petäjävesi (N=19): 2,06
Kannonkoski (N=10): 1,60
Tärkeintä yrittäjille olisi se, että kunnan päätökset tehtäisiin yrityslähtöisesti. Tämä ei kyselyn perusteella toteudu hyvin, sillä se hoituu hankintojen jälkeen toiseksi huonoiten.
– Kunnan elinvoiman kannalta on erittäin tärkeää, että pk-yritykset otetaan paremmin huomioon hankinnoissa. Kuten tutkimuksesta selviää, hankinnat tulisi jakaa pk-yritysten näkökulmasta sopiviin osiin. Kilpailutusten onnistumista edesauttaa, että yritykset otetaan mukaan suunnitteluvaiheeseen. Kunnassa pärjäävät yritykset luovat palveluja, työpaikkoja ja verotuloja, Keski-Suomen hankinta-asiamies Veli Puttonen painottaa.
Pahin ongelma päätöksenteossa on yrittäjien mielestä tehottomuus. Sen sijaan yrityspalvelut saa paremman arvion.
Kunnilla parantamisen varaa yhteydenpidossa
Yrittäjät toivovat kunnilta tehokkuutta päätöksentekoon, avoimuutta ja sitä että yritykset otettaisiin paremmin huomioon jo päätöksien valmisteluvaiheessa.
– Päätöksenteon tehottomuus nousi esille myös kyselyn valtakunnallisella tasolla. Yrittäjät itse ovat tottuneet päättämään ja toimimaan ripeästi. Päätösten yritysvaikutusten arviointia tulee myös kehittää ja laajentaa kunnissa. Yrittäjät ovat aktiivisia ja vastuullisia toimijoita, he haluavat tulla kuulluksi oman toimintaympäristön ja yrittäjyyden teemoissa, kertoo Keski-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Tapu Holttinen.
Yrittäjien mielestä parhaiten kunnat hoitavat infrastruktuurin (esim. kulkuväylät, vesijohdot, tietoliikenneverkot), ja toiseksi parhaiten yrityspalvelut. Kolmanneksi parhaalla tolalla on koulutus ja osaaminen.
Yrityspalveluissa tiedotus toimii parhaiten, yrittäjät kokevat tietävänsä niistä hyvin. Yrityspalveluilta yrittäjät toivovat aloittavan yrityksen palveluita, investointineuvontaa ja verkostoitumista. Yhteydenpidossa olisi kunnilla kuitenkin parantamisen varaa.
Yrittäjien kuntabarometri tunnettiin ennen nimellä Elinkeinopoliittinen mittaristo -kysely. Kysely toteutetaan kahden vuoden välein, tänä vuonna lähetetty kysely oli yhdeksäs laatuaan.
