ÄKS

Äänekoski -koru on käärmeissään

02.11.2020 13:38
Tyypillinen viikinkiajan nainen tappikoristeisine solkineen Äänekoskella. Pronssinen solki piti paremmin kuin kalanruoto tai puinen tappi, ja oli muutenkin hienompi. kuva: Ilona Pietiläinen, malli: Pauliina Rusula.

Kotiseutuyhdistyksen lanseeraaman Äänekoski-korun koristelu on saanut uutta tietoa, kun arkeologien ylläpitämä Kalmistopiiri kertoi kuin tilauksesta Rauta-ajan solkien tappikoristelusta.

 

Äänekoski-korun erikoisuus, tappikoristelu, on silti hämärän peitossa. Sen alkujuuret ovat jossakin viikinkiajalla, mutta reiällisten skandinaavisten korujen sijaan tappimuoti on täysin suomalainen.  Koristelun synty on jossakin paikallisen sepän tai seppien pajassa Satakunnan seudulla tai  lähettyvillä. Sieltä se on levinnyt Hämeeseen ja edelleen Savoon ja Karjalaan – tosin pitemmälle vain lahjoina tai kaupankäyntinä. Muualla Skandinaviassa tappikoristelu on tuntematon, paitsi Suomesta vietyinä/myytyinä solkina.

Kalmistopiirin artikkeli kertoo tappien alla olevasta kuvioinnista, joka perustuu mystiseen eläinornamentiikkaan. Pohjakuvioinnin pohjana on neljä kiemurtelevaa ja toisiinsa kietoutunutta käärmettä (kuvassa alla vihreällä), joiden päät ja silmät näkyivät selvästi varhaisimmissa malleissa, mutta myöhemmissä tyylittely on hävittänyt niiden tunnistamisen. Samalla soljen keskikohdalla olleen pienen hannuvaakunakuvion lenkkien sijaan on noussut neljä tappia eikä vaakunakuviota enää voi havaita. Kuvissa vasemmalla vanhempi 700-800-luvulla tyypillinen reikäinen kupurasolki, johon on 800-luvun viikinkiaikana ilmestynyt varsinaissuomalaisena uutuutena 8 tappia. Oikealla noin vuoden 1000 malliin tehty Äänekoski-koru, jossa reikiä ei enää ole, ja tappeja on 12.

Äänekoski-korussa voi vielä erottaa käärmeiden silmät, mutta muuten sen tyyli on tyylitellyn omintakeinen. Se myös poikkeaa pohjakuvioinniltaan aika selkeästi Kalevalakorun kauan sitten tuotannossaan pitämästä länsisuomalaisesta tappikorusta. Tappilukumäärän kasvu näyttää liittyneen korun valmistukseen sisämaassa, ehkä eräänlaisena korusepän erottautumisena tai sitten jonakin todellisena symbolina. On jopa arveltu, että alun perin naimattomat naiset pujottivat sulhasten karvoja tapinpäihin tehtyjen reikien läpi, näin merkaten jonkinlaista omistusoikeutta puolin ja toisin. 

Timo Enäkoski

Kalmisto-piiri on  jatkuvasti ilmestyvä arkeologinen nettijulkaisu, joka tutkii ensisijassa  hautausten ja ihmisjäännösten tutkimusta, eläinosteologiaa ja sairauksien historiaa. Muitakin aiheita käsitellään, kuten esimerkiksi sitä, voiko ilman kielitestiä tunnistaa luun kivestä? Osoitteessa:  https://kalmistopiiri.fi/.

 

Äänekoski korua on saatavana sekä hopeisena että pronssisena.

Vastaa

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKISANOMAT OY
Torikatu 2, 2. kerros, 44100 Äänekoski
Avoinna sopimuksen mukaan
Puhelin 040 565 0941

TOIMITUSmarjo@aksa.fi
Marjo Steffansson
päätoimittaja 040 841 2945

MARKKINOINTIilmoitus@aksa.fi
Pirjo Hakkarainen
myyntipäällikkö 040 565 0941
Marjut Parola
myyntineuvottelija 040 730 4234
etunimi@aksa.fi

ILMOITUSVALMISTUS JA -AINEISTO
ilmoitus@aksa.fi

Tietosuojaseloste »
© Äänekosken Kaupunkisanomat Oy

AD Alfred
Elysium Solutions Oy