SAK:n aluejohtaja Ahti Ruoppila antoi kyytiä maan hallitukselle, ja kertoi, että ilman mielenilmauksia moni asia olisi mennyt huonompaan suuntaan. Sote-uudistus kuulostaa Ruoppilan mukaan huonolta kesäteatteriesitykseltä. Ruoppila otti kantaa biotuotetehtaan rakentamisen aikaiseen työllistämiseen sekä POKEn määrärahojen leikkauksiin.
Ahti Ruoppila muistutti Suolahdessa vietetyssä Äänekosken vappujuhlassa, että kilpailukykysopimusneuvotteluissa on kuukausi aikaa. Ruoppila kertoi kuinka jo alussa osa ammattiliitoista jäi pois, koska kokivat esitykset epäoikeudenmukaisina ja taloutta ja työllisyyttä heikentävänä.
– Tilanne on vaikea kaikille osapuolille. SSS-hallitus on epäonnistunut niin monta kertaa, että sen uskottavuuden rippeetkin katoavat, jos se ei saa mitään aikaiseksi. Hallituksella on suunnitelmia, jos kilpailukykysopimus kaatuu. Sopimuksen kaatumista näyttää odottavan työnantajapuolella osa EK:sta ja yrittäjistä sekä eduskunnassa ainakin osa kokoomuksen kansanedustajista. Heillä on halu romuttaa kolmikantainen sopimusjärjestelmä ja nujertaa ammattiyhdistysliike. Hallitusohjelmassa on paljon työelämän uudistuksia, jotka ovat ay-liikkeelle huonoja, Ruoppila sanoi.
Ruoppila teilasi kilpailukykysopimuksen, mutta oli kuitenkin sitä mieltä, että sopiminen on parempi kuin repiminen.
– Mitä saa palkansaaja? Palkankorotukset nollassa, 24 tuntia lisää töitä palkatta, julkisen puolen lomarahoja leikataan -30% kolmen vuoden ajan. Eli ennen kaikkea pienituloiset ja naisvaltaiset alat kärsivät eniten. Suomen taloustilanne on huono, vaikkei niin katastrofaalisen huono, kuin jotkut tahot koittavat uskotella. Vienti on vetänyt huonosti, työttömyys on korkealla ja väestö ikääntyy. Siksi jotain on tehtävä. Ay-liikkeen tavoitteena on jatkaa kolmikantaista sopimusjärjestelmää.
Ruoppila syyttää maan hallitusta yksipuolisista päätöksiä, jotka osuvat työntekijöihin. Hän antaa vinkin hallitukselle:
– Näitä ovat työttömyysturvan heikennykset, vuorotteluvapaan heikennykset, tuoreet ministeri Lindströmin esitykset ammattisuojan heikennyksiksi. Lisäksi on uhattu sunnuntai- ja ylityölisien poistolla, työehtosopimusjärjestelmän purkamisella, ja työttömyysturvan heikentämisellä. Lista on pitkä. Sipilän hallitukselle voin antaa loppuvaalikaudeksi vinkin: Nyt sopimisen tielle ja pian. Muuten edessä on kaaos, jota kukaan ei halua, eikä kukaan hallitse, Ruoppila vinkkaa.
Hallitus sai puheessa kyytiä kurjistamispolitiikasta, jota Ruoppilan mukaan vastustaa suurin osa suomalaisista.
– Tulevia, nykyisiä ja entisiä palkansaajia puolustava ammattiyhdistysliike on yhä voimissaan. Syyskuussa yli 300 000 palkansaajaa antoi äänensä kuulua vastalauseena hallituksen pakkolaeille. Eivätkä työntekijät ja työttömät ole ainoita, jotka ovat vuoden aikana osoittaneet mieltään hallituksen ideologisia linjauksia tai toimettomuutta vastaan. Opiskelijat, eläkeläiset, maanviljelijät, yliopistoväki ovat kukin vuorollaan kertoneet, että tällä tavalla ei maata tule johtaa. Varsinkin kun vaalien alla luvattiin aivan muuta.
Vakaus ja talouden ennustettavuus lisäävät Ruoppilan mukaan työpaikkoja. Myös kotimaisten tuotteiden ja palveluiden sekä suomalaisen ruoan suosiminen piristäisi työmarkkinoita.
– Myös yritysten johdon pitää kantaa osansa taloustalkoissa. Ennätysmäisen suuret osingot on suunnattava investointeihin ja uusien työpaikkojen luomiseen. Tarvitaan ostovoimaa ja siksi tarvitaan veronkevennyksiä tavallisille palkansaajille ja korotuksia pienimpiin eläkkeisiin sekä eläketulovähennys. Kotimaisen kysynnän ylläpitäminen on yhtä tärkeää kuin se, että ulkoinen kilpailukykymme paranee. Tähän voimme vaikuttaa ostamalla enemmän kotimaisia tuotteita ja palveluita. Suomalaista ruokaa ja vaatteita, ja vaikkapa maatalouskoneita ja traktoreita.
Ruoppila moitti hallitusta välinpitämättömyydestä veroparatiisien toimintaan.
– Suomessa on puutetta verotuloista. Siksi täytyy suuresti ihmetellä sitä välinpitämättömyyttä, jota hallitus on osoittanut veroparatiisien toimintaan, aggressiiviseen verosuunnitteluun, veronkiertoon ja muuhun harmaaseen tai mustaan talouteen. Tässä suhteessa hallituksen ministereillä on todella vakava peiliin katsomisen paikka. Jos veronkierto ja verorikollisuus saataisiin edes osittain kuriin, sillä maksettaisiin vaikkapa moninkertaisesti vaikkapa pakolaisten vastaanottamisesta ja kotouttamisesta aiheutuneet kulut.
Ruoppila harmittelee Äänekosken biotuotetehtaan rakentamisen työllistävää rakennetta. Työpaikat valuvat ulos Keski-Suomesta.
– Äänekosken biotuotetehdas, suurin osa rakentajista ollut suomalaisia, aika vähän kuitenkin keskisuomalaisia työntekijöitä. Hienoa, että Lauri Ihalainen neuvotteli ministerinä ollessaan Ja tätä työtä on jatkettu ja työmaalla on ammattitaitoisia ay-ihmisiä katsomassa, että hommat toimii niin kuin pitääkin.
Ruoppila sanoo, Keski-Suomi on juuttunut jo pitkäksi aikaa työttömyystilastojen kärkipaikoille.
– Mutta mitä tekee maan hallitus? Lisää keppiä ja kurjistuksia työttömille ja leikkaa edelleen rajusti työllisyys- ja yrityspolitiikan määrärahoja. Ei näin synny uusia pienyrityksiä eikä näin tueta työttömiä pääsemään työn syrjästä kiinni. Monta vappua peräkkäin on puhuttu Sote-uudistuksesta. Ja ihmetelty, miten tätä soppaa hämmennetään aina uudelleen ja uudelleen. No nyt on sote-uudistus jäänyt täysin sivuraiteille, kun keskustapuolueen vuosikymmeniä näkemä märkä uni maakuntahallinnosta on päätetty toteuttaa, Ruoppila tuulettaa.
Vaikka Ruoppilan mukaan sote-uudistus kuulostaa enemmän huonolta kesäteatterilta, hän sanoo, että kyse on vakavasta asiasta.
– Sosiaali- ja terveyspalveluista ja kuntien taloudesta. Maakuntaitsehallinto ei ole nimestään huolimatta itsehallintoa, vaan valtio rahoittaa ja määrää pitkälti sen toiminnasta. Kunnista poistuu tehtäviä ja kuntaveroon tulee mahdollisesti maksimikatto. Joku voi ajatella, että on hyvä,että kuntien veroprosenttia ei voi enää jatkossa nostaa miten vaan. Mutta tällä on myös kääntöpuolensa, sillä kunnat ovat saaneet velkaa lähes nollakorolla juuri siksi, että niillä on ollut rajaton veronkanto-oikeus. Kun se poistuu, nousevat myös kuntien lainojen korot.
Ruoppila ei pidä linjauksesta, joka leikkaa Viitasaaren ja Äänekosken seudulle tärkeästä ammatillisesta koulutuksesta miljoonaa euroa. Aloituspaikkoina se tarkoittaisi jopa 18 000 aloituspaikkaa.
– Odotettavissa on YT-neuvotteluja niin POKE:ssa kuin Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä ja muissa oppilaitoksissa, Ruoppila laskee
