Seurakunnan moniosaajat huolehtivat siitä, että kirkko keskellä kylää on lämmin ja kirkkotie on sannoitettu. Äänekosken seurakunta tähtää ympäristödiplomiin.
Äänekosken seurakunnan suntiot Sari Vehmanen-Mäntynen, Riitta Kaikuranta, Samuli Kivelä ja Kyösti Kytöjoki ovat jumalanpalveluksissa, häissä ja hautajaisissa ensimmäisinä paikalla ottamassa ihmisiä vastaan.
– Ja lähdemme sieltä viimeisinä, joten seurakuntalaisilla on matala kynnys tulla juttelemaan meidän kanssamme, suntiot toteavat.
Kiireetön läsnäolo on tärkeä osa suntioiden työtä. ”Kiireettömyys” on kuitenkin väärä sana kuvaamaan moniosaajien työpäivää. Suntiot pitävät huolta kirkkojen ja seurakuntasalien siisteydestä, seuraavat kiinteistöjen ja laitteiden kuntoa, huolehtivat äänentoistolaitteiden toiminnasta ja katsovat, että alttarilla on oikea määrä kynttilöitä ja virsitaululla oikeat numerot. Lisäksi suntiot huolehtivat tarvittavien tavaroiden kuljettamisesta kirkolta toiselle laajassa seurakunnassa. Myös hautapaikkojen mittaaminen on osa heidän työtään.
– Oikeastaan seurakuntalaiset huomaavat meidät ja meidän työmme siitä, että sitä ei huomaa. Eli että kaikki on kohdallaan, suntiot toteavat.
– Ihmisten kohtaamiset ovat iso osa työtä, sanoo Riitta Kaikuranta
– Tärkeintä on vuorovaikutus, se, miten kohtaamme ihmisiä, Kyösti Kytöjoki vahvistaa.
Korona-aika toi yhden lisän suntioiden töihin: tapahtumien striimaamisen seurakunnan somekanaviin.
– Tuli uusia laitteita ja digiosaamista. Tässä työssä pitää koko ajan opetella uutta, Samuli Kivelä toteaa.
Sari Vehmanen-Mäntynen on suntioiden esihenkilö, jolla on 14 alaista. Kesäisin alaisten määrä tuplaantuu hautausmaiden kesätyöntekijöiden myötä.
– Kesä on hautausmailla haipakkaa. Puhelin soi tiuhaan, Vehmanen-Mäntynen sanoo.
Kiinteistöjen huoltajat
Pasi Leino ja Tapani Björkman huolehtivat seurakunnan kiinteistöjen kunnossapidosta. Kirkkoja,kappeleita ja seurakuntataloja on kymmenen, ja niiden lisäksi Laajarannan leirikeskus, ruumishuoneet ja hautausmaiden varastorakennukset. Huolehdittavaa on siis runsain mitoin.
– Kirkot ovat muihin julkisiin rakennuksiin verrattuina erilaisia, kun niiden käyttöaste on pieni; marketit ovat auki joka päivä, kirkot muutamia päiviä viikossa. Se vaikuttaa muun muassa ilmastointilaitteiden toimintaan, Pasi Leino toteaa.
Tapani Björkman on virkaiältään porukan vanhin.
– Tulin kiinteistöhoidon harjoittelijaksi kesätöihin vuonna 1987. Sillä tiellä olen.
Hänen tehtäviinsä kuuluu myös hautojen kaivaminen ja peittäminen Äänekoskella, Hietamalla ja Suolahdessa sekä käytävien auraukset ja hiekoitukset talvisin.
Suntiot surevien mukana
Suntiot ovat mukana surevien askelissa, kun he saattavat omaistensa tuhkat haudan lepoon. Äänekosken seurakunnassa tuhkataan noin puolet vainajista.
– Sovimme tilaisuudesta omaisten kanssa. Selvitämme, haluavatko he että lauletaanko haudalla virsiä, haluavatko he saattokellot. Monelle kyseessä on ensimmäinen tuhkauurnan lasku, ja me olemme siinä tukena ja turvana, suntiot kertovat.
Uurnan laskuun, ihmisen saattoon viimeiselle matkalleen, on toimitustenkirjassa oma kaavansa.
Seurakuntapuutarhuri Jouko Nevalaisen tehtäviin kuuluu mm. kesäkukkien ja syyskanervien tilaaminen. Äänekosken seurakunnan viidellä hautausmaalla kesäkukat vaihtuvat syksyllä kanerviin. Ne istutetaan sankarihaudoille sekä haudoille, joille on tehty hoitosopimus.
Hautausmaiden yleisilmeestä tulee yleensä hyvää palautetta. Tällä kertaa hautausmaata hoitavat työntekijät haluavat antaa palautetta seurakuntalaisille.
– Hautausmaan käytävät eivät ole pyöräilijöiden oikotie eikä koirien ulkoiluttamisen paikka. Tämä on hautausmaiden ikivanha järjestyssääntö ja käytäntö. Hautausmailla ei myöskään saa ajaa autolla, pois lukien pysäköintiluvan saaneet. Kukkien tuonti haudalle ei ole liikennemerkin sallimaa huoltoajoa.
Tähtäimessä ympäristödiplomi
Äänekosken seurakunta haluaa huolehtia myös ympäristöasioista.
– Seurakunta on päättänyt hakea ympäristödiplomia. Parannamme jätteiden käsittelyä ja lisäämme lajittelua, sanoo Pasi Leino.
Se merkitsee muun muassa henkilökunnan perehdyttämistä. Ympäristöajattelu näkyy myös siivousaineiden ja -välineiden käytössä.
– Työvälineitä uudistetaan ja pesuaineiden määrää vähennetään – ei tarvita monta purkkia ja purnukkaa, toteaa Sari Vehmanen-Mäntynen, ja kemikaalivastaava Samuli Kivelä komppaa.
Hautausmailla ympäristöajattelu näkyy perennoiden suosimisessa ja lajittelun tehostumisessa. Suntiot ja kiinteistötyöntekijät heittävät siinä vastuuta myös seurakuntalaisille.
– Eri jätteille on omat jäteastiansa. Kynttilälyhtyjen kannet tulee laittaa metalliroskiin. Maatuvien roskapönttöön ei saa laittaa muovipusseja eikä ruoantähteitä. Lasilyhtyjen lasi ei ole kierrätettävää lasia, ne kuuluvat sekajätteisiin, he muistuttavat. Suositeltavaa olisikin, että haudoilla olisi hautalyhdyt, joissa poltettaisiin öljykynttilää.
Hautausmaa- ja kiinteistöpalvelut
Sari Vehmanen-Mäntynen
Suntio, Mahdollisuuksien turvaajat ja kehittäjät -yksikön esihenkilö
045 657 8899 Äänekoski
Suntio, suntioiden tiiminvalmentaja
040 567 4051 Suolahti
Suntio
050 565 9709 Konginkangas
Kyösti Kytöjoki
Suntio
040 827 2583 Sumiainen
Tapani Björkman
Erityisammattimies, Tiimivalmentaja (hautaus- ja kiinteistötoimi)
045 657 9381 Äänekoski
Seurakuntapuutarhuri
050 526 3293 Äänekoski
