Äänekosken seniorikeskuksella ollaan keskellä myllerrystä. Parin vuoden aikana toiminta on siirtynyt tavoitteellisempaan ja asiakaslähtöisempään malliin.
Julkisuudessa on puhuttu paljon vanhustenhuollon tilasta viimeaikoina. Myös jokainen vanhustenhuollon työntekijä näkee, että nykyinen malli ei tule toimimaan loputtomiin vaan muutoksia on saatava aikaan.
Koko Suomessa onkin nyt käynnissä kulttuurin muutos, jossa vanhustenhuoltoa pyritään parantamaan. Äänekoskella muutoksen tekeminen jatkuu jälleen syksyn arjen myötä.
– Päämääränä on asiakaslähtöisempi ja kokonaisvaltaisen toimintakyvyn huomioon ottava malli, Äänekosken seniorikeskuksen ja seniorineuvolan vastaava ohjaaja Anne Puukilainen kertoo.
– Nykyään keskitytään liian paljon fyysiseen toimintakykyyn, vaikka toimintakykyyn vaikuttaa myös psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky ja vielä muistikin.
– Näitä osa-alueita pitää pyrkiä tällä meidän työllä tukemaan, ja nimenomaan asiakkaan omista lähtökohdista. Ihmisellä itsellään on vastuu pitää itsensä toimintakykyisenä jokaisessa elämän vaiheessa, vastaava fysioterapeutti Erja Pasma jatkaa.
Suomessa tehdään valtavan hienoa työtä gerontologian, eli vanhustutkimuksen saralla. Koko kulttuurin muutos perustuukin tutkittuun tietoon. Ihan hatusta ei siis näitäkään muutoksia ja päätöksiä tehdä.
– Nyt on vaan edessä se, että tutkimustieto pitää kääntää käytännön toiminnaksi, Puukilainen sanoo.
ASIAKKAIDEN NÄKÖKULMASTA tulossa on monia huomaamattomampia muutoksia, mutta myös paljon konkretiaa. Muun muassa seniorineuvolan, Kuntolan ja päiväkeskuksen toiminnassa tulee näkymään muutoksia.
– Syksyn aikana seniorineuvolaan kutsutaan terveystarkastukseen kaikki alueen omaishoitajat, minkä jälkeen keskitytään 70-vuotiaiden ikäryhmän tarkastuksiin. Seniorineuvolalla on resurssit toimia kaksi ja puoli päivää viikossa, sillä päästään hyvin alkuun, Puukilainen sanoo.
– Tarkoituksena on ennaltaehkäistä väsymystä ja muita ongelmia. Ongelmiin tulee tarttua ennen kuin niiden hoitaminen vaatii suurempaa koneistoa, Pasma sanoo.
Päiväkeskuksen toimintaa muokataan myös tavoitteellisempaan suuntaan. Asiakkaiden omia tavoitteita kartoitetaan ja niiden kautta luodaan uudenlaista toimintaa.
– Voimme pitää esimerkiksi muistipäiviä ja muita teemahetkiä. Taiteellisen toiminnan merkitystäkin tullaan korostamaan. Enkä nyt tarkoita askartelua vaan esimerkiksi maalausta ja vaikka huovuttamista, Puukilainen sanoo.
KUNTOLASSAKIN PUHALTAVAT uudet tuulet, kun toimintaa ohjataan enemmän arvioivaan työhön.
– Tulevaisuudessa päämäärä on saada asiakkaat arviointijaksoille Kuntolaan, jossa selvitetään, millaiset eväät ihmisellä on kotona pärjäämiseen. Arvioinnin aikana tarkastellaan kaikkia mahdollisuuksia, joilla asiakasta voidaan nykytilanteessa auttaa.
– Kuntoutuksena voi joissain tapauksissa toimia esimerkiksi tavoitteellinen päivätoiminta. Tietenkin kaikki nämä arvioinnit tehdään asiakkaan omista lähtökohdista, varahenkilöstön vastaava ohjaaja Tiina-Emilia Seppänen kertoo.
Kuntolassa ja muissa lyhytaikaishoitoa antavissa yksiköissä toteutettavat omaishoitajien lakisääteiset lomat voitaisiin tulevaisuudessa toteuttaa pääosin perhehoidossa.
Tällöin asiakas pääsisi toimimaan kodinomaisessa yksikössä, tutumpien ihmisten kanssa.
– Tämä ei olisi missään tapauksessa hoidon huonontumista vaan päinvastoin! Perhehoidossa asiakkaita on vähemmän ja asiakas otetaan mukaan päivän askareisiin. Tämä on varmasti asiakkaalle mieluisampi tilanne, kuin laitoshoito, Puukilainen uskoo.
YKSI SUURI keskittymisen paikka ovat lonkkamurtumat. Vanhustenhuollon piirissä lonkkamurtumien ennaltaehkäisyyn on kuitenkin mahdollista tehdä paljonkin. Myös onnettomuuden jälkeen tehtävässä työssä tulisi keskittyä jatkuvuuteen ja kokonaisvaltaisuuteen.
– Tällaisissa tapauksissa ensimmäiset viikot ovat hyvin tärkeitä. 70-vuotiaalla lihasvoimasta on jäljellä 60 prosenttia, loppu on korvaantunut sidekudoksella ja rasvakudoksella. Jos tällainen 70-vuotias joutuu vuodelepoon hänen lihasvoimansa vähenee viisi prosenttia päivässä, Pasma sanoo.
TYÖNTEKIJÖIDEN arki muuttuu luonnollisesti siinä, missä asiakkaankin. Työntekijät ovat keskittyneet varsinkin verkostoitumiseen. Hoitoalalla tehdään paljon päällekkäistä työtä, jota toimijoiden välinen avoimuus ja kommunikaatio vähentäisi huomattavasti.
– Kaikki me katsomme asiakasta aina niiden omien ammattilasien läpi. Siksi onkin tärkeää, että meidän ammattilaisten välinen kommunikaatio toimii. Koska me pystymme tukemaan toistemme työtä, ja siten parantamaan hoitoa, Pasma sanoo.
– Uudelleen verkostoitumisessa ei ole mukana edes ainoastaan sosiaalipuoli vaan myös terveydenhuolto. Teemme nykyään paljon yhteistyötä terveysaseman kanssa, Puukilainen lisää.
ÄÄNEKOSKEN TILANNE on tulevaisuuden kannalta hyvä. Työntekijöiden lisääminen ja päättäjien taholta tuleva tuki on kullanarvoista.
– Äänekoski satsaa tähän muutokseen hyvin paljon, mikä on aivan mahtava juttu, Puukilainen kiittelee.
Motivaatio muutoksen luomiseen on työntekijöiden puolelta suuri. Vanhat, toimimattomat mallit on jätettävä pois, että ikääntyvän Suomen tulevaisuus voidaan turvata.
– Mehän olemme tässä tekemässä omaa ikääntymistämme ja sen pitäisi motivoida meitä kaikkia uusiin tuuliin, Pasma summaa.
TIESIX?
– Ihmisen lihasvoima heikkenee viisi prosenttia päivässä, mikäli tämä makaa vaan sängyssä
– Äänekoski johtaa Keski-Suomen lonkkamurtumatilastoja, jo toista vuotta putkeen.
– Kaatumisen ehkäisy on yksi tärkeimmistä vanhustenhuollon tavoitteista tällä hetkellä
– Kun ikääntyvä ihminen pukeutuu omatoimisesti, se vastaa keskimäärin kolmen tunnin jumppaa.
– Kotiaskareet kuten tiskaaminen parantaa vanhusten toimintakykyä monilla eri osa-alueilla
Jutun perusteella ikäihmisten palvelut paranevat. Kiitos kaikille, jotka kehittävät vanhuksille inhimillistä ja hyvää arkea.