ÄKS

Avaus: Päihdekeskustelu nuoren kanssa lähtee kuuntelemisesta ja kunnioittamisesta

22.11.2020 07:00
Janne Paananen on YAD Youth Against Drugs ry:n toiminnanjohtaja.

Toiminnnanjohtaja Janne Paananen, YAD Youth Against Drugs ry:stä tietää, että vanhemman ja nuoren on vaikea ottaa päihteiden käyttö puheeksi. 

 

Päihteistä ja etenkin kannabiksesta keskusteleminen omien lasten kanssa tuntuu monesta vanhemmasta vaikealta. Kysyimme taannoin nuorilta, että miten he toivoisivat aikuisten puhuvan heille kannabiksesta. Vastaus yllätti: ”puhuisivat edes jotain”.

Moni nuori kokee, ettei kotona juuri päihteistä puhuta. He toivoivatkin vanhemmilta kiireetöntä ja toistuvaa läsnäoloa. Levollista ilmapiiriä, joka mahdollistaa hankalampienkin asioiden ottamista puheeksi silloin kun nuori kokee olevansa siihen valmis.

Aikuisilla on usein pelko, että heillä ei ole tarpeeksi tietoja päihteistä keskustellakseen. Nuoret kuitenkin kaipaavat vanhempien mielipiteitä ja näkökulmia peilatakseen niihin omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan. Vanhemman ei tarvitse olla kävelevä päihdetietosanakirja tuodakseen esiin omia ajatuksiaan. Keskustelun kautta nuorelle muodostuu kuva siitä, miten perheessä suhtaudutaan alkoholiin tai vaikkapa kannabikseen. 

Nuoren mietteitä, kokemuksia ja ajatuksia on syytä kuunnella ja kunnioittaa. Myös silloin kun ne eroavat aikuisen mielipiteestä. Päihdeasioissakaan kun ei ole yhtä totuutta. Kauhistumalla tai kauhistelemalla on vaikea luoda ja ylläpitää keskusteluyhteyttä nuoren kanssa. Vanhempien on silti hyvä tuoda oma huoli esiin, mikäli heille on sellaista herännyt. Kun perheen sisäinen luottamus on korkealla tasolla, uskaltaa nuori tukeutua vanhempien apuun silloin kun tarvetta ilmenee. Myös päihteiden kohdalla.

Nuoret pelkäävät päihdekokeiluista kiinni jäämistä vanhemmilleen. Osa jopa enemmän kuin viranomaisille narahtamista. ”Äiti tappais mut jos puhuisin siitä kotona” kertoi nuori kun häneltä tiedusteltiin, jos hän keskustelisi kotona kannabiskokeilustaan. Mitä jos tällaisessa tilanteessa nuorelta kysyttäisiinkin, että miltä se tuntui? Kokeilitko kavereiden kanssa? Oliko kaveriporukassa ketään, jotka eivät käyttäneet? Oliko tilanne sinusta pelottava? Vanhempien on hyvä pyrkiä ymmärtämään, miksi ja millaisessa tilanteessa nuoren päihdekokeilut ovat tapahtuneet. Ja sitten kertoa, mitkä asiat siinä itseään huolettavat ja sopia nuoren kanssa pelisäännöt, miten perheessä suhtaudutaan nuoren päihdekokeiluihin ja mitä niistä seuraa. Joskus on tarpeen hakea ulkopuolista apua. Senkin voi tehdä nuoren kanssa yhdessä.

Vanhemman tehtävä on haastaa nuoren ajattelua ja valmistaa häntä pärjäämään omillaan. Täysi-ikäistyttyään nuoren päihteiden käyttö on joka tapauksessa hänen omissa käsissään. Päihdekeskustelujen ei kuitenkaan tarvitse loppua siihen kun nuori täyttää 18-vuotta. Nuoret aikuiset opettelevat vielä pitkään vastuullisuuta ja omia rajojaan täysi-ikäistyttyäänkin.

Oletko koskaan kysynyt lapselta tai nuorelta, että miltä hänen silmin näyttää aikuisten päihteiden käyttö ja miten he sen kokevat? Se voisi olla hedelmällinen keskustelunavaus perheen päihdekeskusteluille. Samalla myös me aikuiset tulisimme pohtineeksi meidän omaa päihteiden käyttöämme.

Janne Paananen
toiminnanjohtaja
YAD Youth Against Drugs ry

Vastaa

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKISANOMAT OY
Torikatu 4, 44100 Äänekoski
Ma-to 9–13 • Pe suljettu
Puhelin 040 565 0941

 

TOIMITUStoimitus@aksa.fi
Marjo Steffansson
päätoimittaja 040 841 2945
Riina Nygrén
toimittaja 050 337 0028

MARKKINOINTIilmoitus@aksa.fi
Pirjo Hakkarainen
myyntipäällikkö 040 565 0941
Marjut Kinnunen
myyntineuvottelija 040 730 4234
etunimi@aksa.fi

 

ILMOITUSVALMISTUS JA -AINEISTO
Max Steffansson – ilmoitus@aksa.fi

Tietosuojaseloste »
© Äänekosken Kaupunkisanomat Oy

AD Alfred
Elysium Solutions Oy