Koskettaako muistisairaus Sinua? Suuri joukko meistä suomalaisista vastaa kysymykseen myöntävästi, joko omakohtaisen kokemuksen tai läheisen sairastumisen myötä. Arviolta 193 000 suomalaista sairastaa muistisairautta ja uusia diagnooseja tehdään vuosittain noin 14500.
Vaikka elämä voikin muistisairaudesta johtuen muuttua, se ei lopu diagnoosin saamiseen. Tavallisen, omannäköisen elämän jatkaminen on parasta lääkkeetöntä hoitoa ja kuntoutusta. Itselle mieleisistä asioista sekä hyvistä muistoista voi ja pitää edelleen nauttia. Se antaa voimia ja auttaa jaksamaan vaikeampina hetkinä. Jos jokin asia ei enää suju kuten ennen, ei kannata lannistua. Vaikka villasukan kantapään tekeminen ei enää onnistuisikaan, saattaa kaulahuivin neulominen edelleen sujua.
Muistisairaus on haaste koko perheelle. Siksi muistisairaan ihmisen itsensä lisäksi myös lähipiiri tarvitsee oikea-aikaista tietoa sairauden eri vaiheista sekä mahdollisuuden kertoa omista tuntemuksistaan. Tutustuminen toisiin samankaltaisessa tilanteessa oleviin ihmisiin voi helpottaa omaa oloa. Kuuntelevan korvan ja rohkaisua arkeen voi löytää vaikkapa ensitietokurssilta, erilaisista vertaistukiryhmistä, tuetuilta lomilta tai tukipuhelimista. Sairaudesta kannattaa puhua läheisten kanssa. Jokainen toki päättää itse, kenelle ja milloin haluaa muistisairaudesta kertoa, mutta monesti avoimuus heti sairauden alkumetreillä keventää omaa oloa ja auttaa muita ihmisiä ymmärtämään.
Me kaikki voimmekin miettiä, puhummeko muistisairauksista sellaiseen sävyyn, joka lisää rohkeutta puhua näistä niin kovin monta ihmistä koskettavista asioista ääneen.
Muistisairasta ihmistä usein hyödyttää kotiympäristön säilyttäminen mahdollisimman tuttuna ja turvallisena. Tietyillä muutoksilla sekä oikeaan aikaan käyttöön otetuilla apuvälineillä voidaan kuitenkin tukea itsenäistä selviytymistä ja aikaansaada onnistumisen kokemuksia, joita me kaikki tarvitsemme. Esimerkiksi selkeät opasteet ja erilaiset tekniset apuvälineet auttavat toimimaan arjessa itsenäisesti.
Myös apua ja tukea on lupa tarvita eikä niiden hakeminen ole häpeä. Kaikilla sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilla on lakiin pohjaava ohjaus- ja neuvontavelvollisuus. Tämä velvoittaa meidät ohjaamaan asiakkaamme oikeiden palvelujen ja tukimuotojen piiriin sekä neuvomaan esimerkiksi erilaisten etuuksien hakemisessa.
Palveluviidakossa ei siis tarvitse jäädä yksin. Meihin Muistiluotsin työntekijöihin, muistihoitajaan, muistikoordinaattoriin sekä muihin muistityön ammattilaisiin voi ottaa rohkeasti yhteyttä.
Enni Leppänen
muistiluotsikehittäjä, geronomi
Keski-Suomen Muistiyhdistys ry.
