Valtiovalta on uudistamassa toisen asteen koulutusta. Jatkossakin järjestetään erikseen ammattikoulutusta ja lukiokoulutusta, mutta kunta- ja sote-uudistuksen tapaan halutaan isompia yksiköitä. Ammatillisella puolella vuoteen 2017 mennessä uusitaan koulutuksen järjestämisluvat. Pienet toimijat, kuten Keski-Suomen Opisto, ovat vaarassa. Helsingistä katsoen Poken suuruuskin saattaa näyttäytyä toisin. Lukiokoulutuksessa uudistus voisi tarkoittaa, että kaksinkertaista valtionosuutta saavat ns. pienet lukiot poistuisivat. Äänekosken lukio ei kuulu pieniin lukioihin.
Äänekoskella on nyt tilaisuus profiloitua pohjoisen Keski-Suomen koulutuskaupunkina. Alkusysäyksen on antanut laajuudessaan yllättänyt lukiorakennuksen sisäilmaongelma. Moderni lukio tarvitsee isoja luokkatiloja, paljon nykytekniikkaa ja ison satsauksen sähköisten yo-kirjoitusten järjestämiseen syksystä 2016 alkaen.
Meillä on mahdollisuus siirtyä toimimaan Poken kanssa yhteiseen pihapiiriin. Toki emme voi tsaari Putinin tapaan ilmoittaa, että meidän selvitysmiehemme tulevat mittailemaan teidän neliönne. Vieraan tontille kun ei saa mennä edes kunnallispoliitikko. Onneksi Pokella on taitava rehtori, ja lukion rehtorikin on kehittänyt koululaitosta jo 25 vuotta. Osaamisvajetta ei ole, jos vain annetaan käyttää pedagogista pääomaa.
Kaupungin imago syntyy ihmisistä ja tavasta toimia. Kun peruspalvelut ovat kunnossa, puhdasta luontoa ympärillä, on enää ilmapiiri hiottava myyntikuntoon. Tässä avainasemassa ovat luottamushenkilöt ja virkamiehet. Valitettavasti luottamus, yhteisen hyvän eteen toimiminen ja toisen ihmisen kunnioitus löytyvät vain juhlapuheista. Kiusaamisen ja vihapuheiden ei pitäisi olla sallittua kunnallispolitiikassakaan.
Samaan aikaan Krimillä voi seurata väkivallan ja vihapuheen näytelmää: 96 % saatiin kannattamaan Venäjään liittymistä. Tämän uuden valtio-opin mukaan saamme Karjalan sataprosenttisesti takaisin ja kaupan päälle pelastamme myös ruotsinsuomalaiset.
Tasan kymmenen vuotta sitten Konginkankaan bussiturma pysäytti. Sen aamun fysiikan tuntien aihe törmäyksistä siirrettiin, käytettiin aikaa puhumiseen. Se yläasteen mustatukkainen tyttö, jonka koulunkäynnin kanssa takuttiin, toi minulle runon ja pyysi lukemaan sen koko koululle.
Jos tietäisin, että tämä on viimeinen kerta, kun näen sinun nukahtavan,
peittelisin sinut huolellisemmin ja lukisin puolestasi rukouksen.
Jos tietäisin, että tämä on viimeinen kerta, kun näen sinun astuvan ovesta ulos,
rutistaisin sinua lujasti ja kutsuisin vielä takaisin halattavaksi.
Jos tietäisin, että tämä on viimeinen tapaamisemme,
minulla olisi toki aikaa sanoa sinulle, että olet minulle tärkeä.
Elämälle kiitos. Pidetään huolta toinen toisistamme.
JAANA TANI
lukion rehtori
