Millaisen kaupunginjohtajan Äänekoski tarvitsee? Kysyimme tätä alan erityisasiantuntijoilta, eli Äänekosken entiseltä kaupunginjohtajalta.
SUOLAHDEN kaupunginjohtajana vuosina 1978-1981 ja Äänekosken kaupunginjohtajana vuosina 1981-1988 toiminut Juhani Meriläinen toivoo, että Äänekoskelle valitaan muutosjohtaja.
– Sellaisen, joka veisi kaupunkia parempien mahdollisuuksien suuntaan. Lisäksi Äänekosken kaupunginjohtajan täytyy olla elinkeinopoliittisesti orientoitunut. Äänekoski elää mahdollisuuden myllerryksessä, ja samalla täytyy varautua haasteisiin joita varmasti vastaan tulee.
Meriläisen aikaan Äänekoski oli isojen asioiden äärellä ja kaupunki eli vahvaa aikaa. Tehtiin teollisuusinvestointeja, rakennettiin Keitele-Päijänne kanavaa, kaupungintaloa ja kirjastoa.
– Samalla painittiin hiivapölyongelman, metsäteollisuuden työpaikkojen menetyksien kanssa ja kaupunki pääsi erityisalueeksi työpaikkojen vähenemisen lievittämiseksi.
Meriläinen laskee, että biotuotetehtaan rakentaminen on reilusti tuplaten isompi satsaus kun paperitehtaan rakentaminen.
– Äänekoski tarvitsee laajasti yhteistyökumppaneita, näitä kannattaa hakea kuntarajojen ulkopuoleltakin. Me kävimme ottamassa oppia Kostamuksesta saakka.
Meriläinen kertoo, että Äänekoski on mukavan kokoinen kaupunki, jonka johtajalla tulisi olla jalat vahvasti kaupungin kamaralla. Hän laittaa panneensa merkille suuren hakijamäärä kaupunginjohtajan virkaan.
– Biotuotetehdasinvestoinnin positiiviset vaikutukset näkyvät tässäkin, kun vakanssi kiinnostaa näin voimakkaasti. 11 haastateltavaa on kova urakka, mutta ilmeisesti he kaikki ovat potentiaalisia hakijoita, Joensuussa eläkepäiviä viettävä Meriläinen tuumaa.
Juhani Meriläinen toimi kaupunginjohtajana Suolahdessa 1987-1981 ja Äänekoskella 1981-1988
KAUPUNGINJOHTAJANA vuosina 1988-1993 toimineen Jorma Hämäläisen aikaan Äänekoski oli vahva kunta, jolla oli kaksi kivijalkaa, Telenokia ja Mobira, joista jälkimmäinen petti ja jätti taakseen 500 työtöntä ja tyhjän hallin, jonka kaupunki oli rakentanut. Hämäläinen seuraa mediasta Äänekosken kaupunginjohtajan valintaprosessia.
– Oli hyvä, että hakuaikaa pidennettiin, Hämäläinen tuumaa.
Hämäläisen lista kaupunginjohtajan ominaisuuksista tulee kuin apteekin hyllyltä.
– Kaupunginjohtajan tulee olla perusominaisuuksiltaan sosiaalinen, jotta pystyy olemaan luontevasti kontakteissa ihmisten kanssa. Tämä on sietokysymys. Neuvottelutaito on tärkeää. Lisäksi vaaditaan kontaktipintaa. Sillä pääsee ajamaan kaupungin asioita kaikkiin mahdollisiin pöytiin. Johtajan pitää olla kiinnostunut kaupungin asioista ja kaupunkilaisista, olla sitoutunut työhönsä ja olla siitä aidosti innoissaan. Pitää olla ahkera ja kova tekemään töitä. Johtajan pitää osata johtaa ihmisiä ja saada heidät tekemään töitä, Hämäläinen listaa.
Tuusulassa asuva, Suomen Lehtiyhtymä Oy:n toimitusjohtaja tietää, että median kanssa täytyy tulla toimeen.
– Eikä saa masentua toimittajien kirjoituksista. Se on Suomessa näin, että herraansa saa haukkua, Hämäläinen naurahtaa.
Jorma Hämäläinen toimi kaupunginjohtajana1988-1993
NYKYÄÄN LAPUAN kaupunginjohtajana toimiva Arto Lepistö luotsasi Äänekoskea kymmenen vuoden ajan, vuosina 1993-2004. Hän kertoo, että periodista jäi hyvät ja mukavat muistot.
– Astuin virkaan nuorena, 39-vuotiaana. Suomi oli lamassa ja Konginkangas oli juuri liitetty Äänekoskeen. Työttömyys hipoi 30 prosenttia. Pian alkoi näkyä uudet tuulet kun elektroniikkateollisuus alkoi kehittyä. Äänekoskelle syntyi pienessä hetkessä tuhat työpaikkaa.
Nyt Äänekoskella ollaan samanlaisessa positiivisessa kierteessä, kuin Lepistön aikaan. Lepistö sanoo, että Äänekosken uudella kaupunginjohtajalla tulisi olla kaksi ominaisuutta.
– Elinkeinopoliittinen osaaminen on numero yksi. Kaupunginjohtajan tulee ymmärtää yrityselämän logiikkaa. Toinen ominaisuus talousasiat ja siihen liittyvät rakenteelliset muutokset.
Lepistö seuraa Äänekosken asioita Lapuan suunnasta mielenkiinnolla.
– Kyllä minun tulee luettua internetistä Äänekosken uutisia ja aina silloin tällöin käyn katsomassa kaupungin kotisivuja, Lepistö kertoo.
Kosketuksia –palstan haastattelussa Lepistö tiivisti kaupunginjohtajan roolia myös näin:
– Tajusin Äänekoskella, että yksin tehtäväni oli valaa uskoa ja nostaa kaupunkilaisten mielialaa.
Arto Lepistö toimi kaupunginjohtajana vuodet 1993-2004
ELÄKKEELLE JÄÄVÄ Äänekosken kaupunginjohtaja Hannu Javanainen seuraa kaupunginjohtajan valintaa mielenkiinnolla äänekoskelaisen veronmaksajan näkökulmasta. Javanaisella on myös hyvä näkemys siitä, millainen vetäjä kaupungille tarvitaan.
– Nyt ei tarvita harmaata virkamiestä ja byrokraattia, vaan kaupunki tarvitse ulospäin suuntautuneen markkinointi-ihmisen, jolla on suhteet kunnossa yhteistyökumppaneihin ja yritysmaailmaan.
Javanainen on myös luottavainen, että tällainen henkilö löytyy hakijoiden joukosta.
– Nimiä en sano, mutta kyllä siellä on päteviä ihmisiä. Kaikki ovat hyvin koulutettuja ja osaamista löytyy yritysmaailmasta ja kunta-asioiden parista. On myös hyvä, että hakijoita on runsaasti, ja päättäjät saivat valinnanvaraa.
Javanaisen mielestä uuden kaupunginjohtajan tulee olla tarmokas, tehokas ja sosiaalisesti osaava henkilö.
– Meillä on tässä kaupungissa niin paljon nyt mahdollisuuksia, että uuden kaupunginjohtajan pitää pystyä pääsemään heti mukaan tähän hommaan. Toiminnan pitää olla alusta asti toiminnallisesti ja taloudellisesti kannattavaa.
Uuden kaupunginjohtajan tulisi myös olla poliittisesti suhteellisen neutraali. Tai ainakin siitä olisi suurta hyötyä.
– Varmasti henkilö on silloin hyväksyttävämpi, kun ei pääse piiloon minkään poliittisen ideologian taakse. Kaupunginjohtajan pitää kuitenkin toimia kaikkien äänekoskelaisten hyväksi, ja nähdä suurempi kuva.
