Äänekosken kaupunki harjoittelee ollakseen entistä valmiimpi kohtamaan mahdollisia uhkia. Äänekoski on mukana Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston järjestämässä väestönsuojelun järjestelyjä testaavassa LSS22-valmiusharjoituksessa.
Väestönsuojelun valmiusharjoitukseen osallistuvat elo-syyskuun aikana kaikki Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueen 85 kuntaa, ELY-keskukset, hiippakunnat, hätäkeskuslaitos, pelastuslaitokset, poliisilaitokset, Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos, Tulli sekä sairaanhoitopiirit. Valmiusharjoituksessa otetaan huomioon myös hyvinvointialueen tuomia muutoksia.
Väestönsuojelun suunnittelu on olennainen osa poikkeusoloihin varautumista. Varautuminen ja valmiussuunnittelu on kunnissa arkista työtä. Tavoitteena on olla valmis mahdollisten kriisien ja uhkien sattuessa. Häiriötilanteessa jokaisen toimija rooli on tärkeä ja viranomaisyhteistyön pitää toimia. Harjoitellessa myös varautumissuunnitelmat kehittyvät.
Äänekoskella harjoituksessa on mukana kaupungin johtoryhmän jäsenet. Johtamisharjoituksessa väestöä varaudutaan kuvitteellisessa tilanteessa suojaamaan aseellisen hyökkäyksen tai sen uhan aikana. Valmiusharjoituksessa testataan valmiutta toimia tilanteissa, joissa Suomessa jouduttaisiin siirtämään suurta määrää siviiliväestöä maan sisällä. Harjoitus toteutetaan johtamisharjoituksena eli käytännössä ihmisiä ei siirretä.
Väestönsiirrot ovat mahdollisia poikkeusoloissa, jotka astuvat voimaan valtioneuvoston päätöksellä. Sisäministeriö huolehtii väestön siirtämisen yleisjohdosta ja alueellisesti väestönsiirtoa johtaa alueellinen pelastustoimi. Kuntien keskeisiä tehtäviä on huoltaa ja majoittaa evakuoitua väestöä. Viranomaiset vastaavat kuljetuksista ja liikenteestä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.
Kotitalouksien varautuminen on tietoa, taitoa ja tarvikkeita
Äänekosken kaupunki haluaa muistuttaa asukkaitaan, että tärkeänä osana kaikkea varautumista, on myös kansalaisten oma varautuminen. Kotitalouksien varautumisen merkitys on suuri apu yhteiskunnalle ja ennen kaikkea ihmiselle itselleen. Esimerkiksi pitkittynyt sähkökatko voi aiheuttaa tilanteen, jonka takia yhteiskunnan tarjoamat palvelut häiriintyvät tai jopa keskeytyvät.
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ja Huoltovarmuuskeskuksen ylläpitämällä sivustolla 72tuntia.fi löytyy kattavasti tietoa siitä, kuinka jokaisen kotitalouden olisi hyvä olla kolmen vuorokauden kotivara mahdollisten häiriötilanteiden varalle. Sivustolla voi myös testata kotitaloutensa nykyinen valmius kohtaamaan häiriötilanne.
Kodeissa tulisi varautua pärjäämään itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta häiriötilanteen sattuessa. Olisi hyvä, jos kotoa löytyisi vähintään kolmeksi vuorokaudeksi ruokaa, vettä ja lääkkeitä. Kotivara ei ole erillinen hätävarasto, vaan tuotteita käytetään koko ajan.
On hyvä huomata, että häiriötilanteessa viranomaisten järjestämä apu ei ole tarjolla välittömästi häiriön alkaessa. Avustustoimet käynnistyvät tuntien ja päivien kuluessa, johon saakka kansalaisten olisi hyvä pärjätä omilla varastoillaan.
Olisi myös tärkeää tuntea varautumisen perusteet eli tietää esimerkiksi, mistä saa oikeaa tietoa häiriötilanteessa ja miten pärjätä kylmenevässä asunnossa. Luotettavia tiedonlähteitä ovat mm. tunnetut sanomalehdet ja tv-yhtiöt, kuntien viestintäkanavat sekä sähkö- ja vesiyhtiöiden viestintäkanavat. Laaja-alaisessa häiriössä tarpeellisia tietoja voi saada myös muiden kuin oman kunnan tai oman sähkö- ja vesiyhtiön kautta.
Kotivaraan kuuluu puhtaat ja kannelliset vesiastiat, helposti valmistettavaa ja kaikille perheenjäsenille ja lemmikeille sopivaa ruokaa. Lisäksi kotona olisi hyvä olla paristoilla toimiva radio ja taskulamppu, paristoja, varavirtalähde esimerkiksi puhelimen lataamista varten, retkikeitin, tulitikut, käteistä rahaa, välttämättömät lääkkeet, joditabletteja, hygienia- ja ensiaputarvikkeet, käsisammutin tai sammutuspeite.
Äänekosken kaupunki muistuttaa myös alueen taloyhtiöitä siitä, että väestönsuojatilat tulee olla 72 tunnissa käyttökunnossa. Väestönsuojien ylläpidosta ja kunnostuksesta vastaa rakennuksen omistaja.
