Valtaosa puolueiden paikallisista johtajista pitivät Äänekosken suurena ongelmana johtajuuden puutteita tai peräti puutetta ÄKS:n vaalipaneelissa perjantaina.
Vaikka kaupunginvaltuusto 10. syyskuuta asettui Hannu Javanaisen jatkokauden taakse äänin 23-18, itse johtamisen ongelmaa ei ole sillä ratkaistu. Ainakaan, jos on uskominen kaupunginjohtajan lähimpien alaisten, hallintokuntien päälliköiden, laajaa ja lähes yksimielisen kielteistä näkemystä, joka tuli päättäjien tietoon viime keväänä.
ÄKS on saanut käsiinsä taustamuistion, joka oli puheenjohtajiston käsittelyssä, kun ?johtavien viranhaltijoiden työjärjestelyitä? pitkin vuotta on pyöritetty. Muistio on koottu hallintokuntien johtajien kehityskeskusteluista siten, että vastaajien henkilöllisyyttä ei kommenteista voi päätellä.
ÄKS tavoitteli perjantaina kaupunginjohtajaa kommentoimaan saamaansa kritiikkiä, mutta hän ei ollut halukas keskustelemaan aiheesta.
Kehityskeskusteluiden yhteenveto:
– epäselvyyttä vastuissa, kuka viimekädessä vastaa, mitä seuraa jos ohjeita ei noudateta. Esim. teknisen puolen kevään sotkut
– päätösvaltasuhteet puuttuu, johtajuus etsii aina paikkansa kun johtajuus heikkoa
– johtoryhmätyöskentelystä puuttuu strateginen ote. päästävä pois nykyisestä pirstaleisuudesta
– strategisen johtamisen oltava yhden johtajan työtä
– kaupunginjohtajan oltava vahva muutosjohtaja sekä strateginen johtaja. Hänellä on oltava kokonaisuus hanskassa ja hänen on edellytettävä johtavan orkesteria
– vastuuta ja tehtäviä ei saa pakoilla. Paikalla on oltava silloin kun tarvitaan.
esim vakauttamisohjelman laadinta
– tarve miettiä miten uusilla virkarakenteilla vaikutetaan toimialajohdon ja ylimmän johdon roolien ottamiseen/selkiyttämiseen
– talouden ja toiminnallisuuden vuoksi muutoksia tarvitaan johtamiseen.
– mahdollisuus nyt tiivistää organisaatiota
– työkuormissa suuri eroja–) syö sakkia
– operatiivinen johtaminen nykyisellään keskushallntokeskeistä
– johtamisen pirstaleisuus vaivaa: asiat hajoaa, talous- ja henkilöstönäkökulma, ratkaisut ei edistä kokonaisuuden tukea
– paras malli olisi yksi selkeä vahva johtaja: jolla hallussa raportoinnit, kehityskeskustelut jne.
– lisäksi tarvitaan vahvaa talouden johtamista, hankintajohtamista
– henkilöstö ratkaisujen osalta tärkeää pelisäännöt ja niiden noudattaminen
– hallinnollisessa osaamisessa tarvitaan hallintojuridiikan osaajaa, kehittämisotetta hallintoprosesseissa, sähköisen asioinnin kehittämistä
– tietohallinnon ja ICT:n hyödyntämisessä vielä paljon hyödynnettävää; tarvitaan huippuosaamista ja strategista näkemystä, tietohallintostrategiaa..
Tietohallinnon kehittämisessä valtavasti kehitettävää
– toiminnanohjausjärjestelmä puuttuu: ei ole osattu edellyttää ja hyödyntää johtamisessa.
– toimialalta pitää olla välitön yhteys kaupungin ylimpään johtoon
– Jaettu johtajuus ei toimi. Hommat oltava yksissä käsissä alusta loppuun. Vastuissa on paljon epäselvyyttä.?
– Johtaja ei käy kehityskeskusteluja johtoryhmän kanssa, vaikka niitä henkilöstöstrategiassa edellytetään.
– Johtoryhmän työskentelyistä ei tehdä muistioita.
