– Olen erittäin ylpeä, että olen päässyt näin pitkälle ja siitä, että omasta yhteisöstäni on tullut luottamusta ja kannustusta, Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan dekaanina toimiva Hämäläinen sanoo.
Hän kirjoitti ylioppilaaksi Suolahden lukiosta vuonna 1982 ja lähti sitten opiskelemaan fysiikkaa Helsingin yliopistoon. Sittemmin hän on luonut merkittävän uran kansainvälisenä tutkijana ja toiminut muun muassa fysiikan professorina Helsingin yliopistossa.
– Jos minut valittaisiin, olisin ensimmäinen fysiikan professori rehtorina 140 vuoteen!
Helsingin yliopiston hallitus tekee valinnan kokouksessaan 12. kesäkuuta. Nykyinen rehtori Thomas Wilhelmsson aloittaa yliopiston kanslerina 1. kesäkuuta. Sen jälkeen ensimmäinen vararehtori Ulla-Maija Forsberg toimii väliaikaisena rehtorina, kunnes uusi rehtori aloittaa työnsä.
Yliopiston hallitusta johtaa OP-ryhmän ja Suomen Akatemian entinen pääjohtaja Antti Tanskanen. Jäseninä hallituksessa ovat muun muassa Shellin ja Nokian hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila ja Helsingin hiippakunnan emerituspiispa Eero Huovinen.
– Kaikki hakijat ovat aivan loistavia persoonia. On pitkälti makuasia, mitä ominaisuuksia hallitus loppusuoralla painottaa, Hämäläinen arvioi. 49-vuotias Hämäläinen on hakijoista nuorin, mikä ei edellisten valintojen perusteella ole välttämättä meriitti.
Hämäläinen sanoo saaneensa hyvät eväät uralleen Suolahden lukiosta.
– Pienet lukiot voivat edelleen pärjätä hyvin Suomessa. Tätä voi verrata yliopistomaailmaan: maailman parhaat yliopistot, kuten Stanford ja Harvard, ovat pieniä. Niissä opettaja-opiskelija-suhde ja kaikki sosiaaliset suhteet ovat läheisempiä kuin suurissa yliopistoissa. Yhteisöllinen ilmapiiri voi auttaa paljonkin opiskelussa, Hämäläinen näkee.
Keijo Hämäläinen muistelee aikaansa Suolahdessa ÄKSän keskiviikkona ilmestyvässä printtilehdessä.
