Hotelli Keiteleessä alkoi vanha lämmitysjärjestelmä tulla tiensä päähän, ja niinpä olisi ollut edessä koko lämmityslaitoksen uusinta. Hotellin lämmittämiseen ja lämpimän veden tuottamiseen kului öljyä vuosittain valtava määrä. Tuli aika miettiä öljylämmityksen tilalle jotain muuta.
Hotelli Keitelettä pitää nyt lämpimänä energiataloudellinen ja luontoystävällinen sekä käyttäjälle edullinen maalämpö. Parin kuukauden mittaisen urakan toimitti suolahtelainen LVI-huolto Matti Rossi. Hotelli Keiteleessä nautitaan nyt pakkassäistä, sillä lämmityskattila ei enää syö kallista öljyä. Antaa pakkasten paukkua!
– Rakennuksessa on vesikiertoiset patterit. Lämminvesivaraaja on alkuperäinen, mutta lämmityskattila – ja poltin ovat uusittu -90 –luvun puolivälissä. Jotakin olisi siis pitänyt pikapuoliin tehdä, Tuula ja Ossi Puisto kertovat.
ÖLJYN menekki oli valtava ja samalla myös kustannukset. Hotelli Keiteleessä viiden vuoden keskiarvo oli 35 000 litraa öljyä vuodessa. Öljyn litrahinta on vaihdellut tuona aikana 1 – 1,3 euron välillä.
– Tässä oli todelliset lämmityskulut. Lämmityksen lisäksi lämmintä vettä on mennyt hotelliasukkaiden sekä keittiön tarpeisiin, Tuula Puisto laskee.
Kimmoke lämmitysremonttiin tuli kokemuksen kautta. Puistojen kotona tuli eteen öljykattilaremontti. He kysyivät tarjousta myös maalämmöstä.
– Silloin tuli mieleen, että jospa maalämpö olisi ratkaisu myös tänne hotelliin. Kyselimme tarjouksia muualta, kun ajattelin, ettei paikallista osaamista näin suureen kohteeseen ole. Pian selvisi, että LVI Rossi on asentanut maalämmön myös Hotelli Mesikämmeneen, Haikon kartanoon ja Naantalin Kultarantaan. Urakoitsija oli siten helppo valita, Ossi Puisto nauraa.
Pääurakoitsija Rossin roolina oli rakentaa porauskenttä, ja purkaa vanha laitteisto sekä asentaa uusi tilalle. LVI-huolto Rossi tekee vuosittain yhdestä kahteen isompaa kohdetta.
– Tämä kohde työllisti viisi henkilöä. Maalämpöremontit työllistävät meitä, sillä olemme viime vuosina tehneet omakotitaloihin 10-15 maalämpöremonttia vuosittain, Jari Rossi laskee.
– Ammattimiehet tekivät oman hommansa, ja me tilaajana saimme vain odottaa remontin valmistumista. Hotellin arkeen tämä ei vaikuttanut mitenkään, eikä esimerkiksi lämpimän veden tulo katkennut, vaikka koko järjestelmä laitettiin uusiksi, Tuula Puisto kertoo.
REMONTTI alkoi kyteä mielessä vuosi sitten tammikuussa, tarjouksia kyseltiin maaliskuussa ja itse urakkaan päästiin käsiksi toukokuussa. Juhannuksen aikaan talon lämmönlähteenä toimi maalämpö. Yksi oleellinen juttu kalliin remontin aloittamiseen oli, että ELY-keskus myönsi investointitukea.
– Kaikki mikä liittyi varsinaiseen maalämpöön, tukea tuli 15 prosenttia, ja ELY –keskukselle kiitos siitä. Paperisota oli melkoinen, mutta se kannatti, Tuula sanoo.
Hotellin sisäpihalle porattiin seitsemän 260-metristä, neljätuumaista putkea, eli lämpökaivoa.
– Niitä porattiin yksi päivässä, joten siihen urakkaan meni viikko. Tähän oli helppo porata, sillä paikka on kallion päällä. Syvin kohta, jossa kallio tuli vastaan oli noin neljä metriä. Niin kauan kuin joutuu hiekkaan tai muuhun maa-ainekseen poraamaan on työ kalliimpaa ja hankalampaa, kuin kallioon poraaminen. Maa- ja hiekkaosuus joudutaan teräsputkittamaan ja hitsaamaan, ja siitä tulee hintaa lisää. Porakaivo työnä ja tekniikaltaan on helpompi kuin putken järveen tai mereen vetäminen, Rossi kertoo.
PUTKISSA virtaa ympäristöystävällinen etanoli. Laitevalmistaja on kotimainen Oilon. Lämmön tai mahdollisten ongelmatilanteiden seurantaa tehdään kännykällä, tietokoneella tai tabletilla.
– Pannuhuoneessa on oma sähkömittari, josta nähdään kilowatin tarkkuudella paljonko maalämpölaitteisto vie energiaa. Säädöt nähdään etänä: lämpötilaa voidaan nostaa tai laskea vaikka kännykällä. Näemme häiriöt, kuinka kompura käy ja niin edelleen, Ossi Puisto esittelee hienouksia kännykkänsä näytöltä.
OMAN HAASTEENSA remonttiin toi lämmönjakohuoneen koko.
– Öljykattila on pienessä tilassa varaajan kanssa, ja maalämpöjärjestelmä vaati isomman tilan. Tilaa jouduttiin hieman muokkaamaan poistamalla yksi seinä ja laittamalla käynti lämmönjakohuoneeseen ulkokautta.
Alkuperäisessä suunnitelmassa oli ajatuksena laittaa varajärjestelmäksi (pieni) sähkökattila, jos maalämmön tulo olisi syystä tai toisesta häiriintyy.
– Käytyämme aiheesta keskusteluja Äänekosken Energian kanssa, selvisi, että olisi pitänyt muuttaa sähköliittymän kokoa niin paljon, että se olisi tullut maksamaan kymmeniätuhansia euroja, Ossi Puisto kertaa.
Oli onnea matkassa, että paikalla oli LVI Rossin fiksu sähkömies, se säästi suuret summat euroja.
– Jarin sähkömies keksi vaihtoehdoksi pahan päivän varalle vanhan öljykattilan. Tilasta poistettiin vanha varaaja, mutta öljykattila sai jäädä paikoilleen. Jos koko maalämpösysteemi syystä tai toisesta lakkaisi toimimasta, pystymme pitämään hotellin lämpimänä, Puisto kertoo.
– Samalla vanha järjestelmä palvelee myös huipputehoa kovien pakkasten aikaan. Se antaa lisäenergiaa jos tarve vaatii, Rossi sanoo.
Vaan eipä ole juurikaan tänä talvena hotellin piipusta savu noussut. Juhannuksesta helmikuun loppuun on öljyä palanut vaivaiset 215 litraa!
MAALÄMPÖ on siis hoitanut tehtävänsä huolella. Juhannuksesta tammikuun loppuun mennessä hotellin lämmityskustannukset ovat painuneet alle 6000 euroon.
– Olemme hyvin tyytyväisiä. Tämä säästää lämmityksessä reilut 20 000 euroa. Saamme kahdeksassa vuodessa maksettua tämän hankkeen takaisin, tai sanotaanko näin, että mitä enemmän öljyn hinta nousee, sitä nopeammin saamme lainan kuoletettua. Ainut mikä harmittaa, on se, ettei maalämpöön siirrytty aikaisemmin, Tuula Puisto sanoo.
Maalämpö nostaa kiinteistön arvoa. Rossi tietää, että öljylämmityksellä varustettujen kiinteistöjen arvo on laskusuunnassa. Myös maalämmön huoltovapaus ilahduttaa.
– Tämä on käyttäjälle hyvin huoleton. Jos ongelmia ilmenee, me voimme pääsääntöisesti hoitaa ne etänä, Rossi lisää
Hienoa nähdä, kuinka maalämmön käyttö yleistyy jatkuvasti.