ÄKS

Hyvinvointialueen Maria-Kaisa Aula ja Jan-Johannes Tollet: ”Luotamme keskisuomalaiseen vahvaan osaamiseen”

11.10.2022 20:44
Maria-Kaisa Aula on aluehallituksen puheenjohtaja ja hyvinvointialueen johtaja Jan-Johannes Tollet.

Keski-Suomen hyvinvointialueen johtaja Jan-Johannes Tollet ja aluehallituksen puheenjohtaja Maria-Kaisa Aula katsovat luottavaisina tulevaisuuteen. 

 

Keski-Suomen hyvinvointialue aloittaa toimintansa 1.1.2023 ja vastaa sen jälkeen noin 273 000 keskisuomalaisen sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista. Hyvinvointialueesta muodostuu Keski-Suomen suurin työnantaja, jonka palveluksessa työskentelee noin 11 500 ammattilaista, heistä entisiä Äänekosken soteammattialaisia on 600. 

– Keskeinen tehtävämme on keskisuomalaisten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yhteistyössä kuntien, järjestöjen, yritysten ja seurakuntien kanssa. Muuten me emme saa ihmisten hyvää arkea toimimaan, jos emme tee saumatonta yhteistyössä. Tavoitteenamme on se, että keskisuomaisten kokemus hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta on maan kärkeä. Haluamme olla ihmislähtöisin hyvinvointialue ja tuottaa hyvää arkea keskisuomalaisille, Maria-Kaisa Aula sanoo. 

Hyvinvointialueen johto sekä hallitus on jalkautunut kuulolle ja kertomaan uusista tuulista. Ensimmäinen yleisötilaisuus järjestettiin Muuramessa, toinen Äänekoskella, jossa mukana oli pohjoisen Keski-Suomen kuntien edustajia. 

– Kuten Äänekoskella niin myös Muuramessa olemme saaneet kuulla, kuinka palvelut ovat kunnan taholta hoidettu hyvin. Kysymys on kuulunut, jatkuuko palvelut hyvänä vielä ensi vuonnakin. On meidän vastuullamme koettaa hoitaa jatkuvuus mahdollisimman hyvin. Hyvinvointialueen tarkoitus ei ole heikentää palveluita, vaan pidemmän päälle parantaa niitä. Yksittäiset käytännöt voivat toki muuttua, Aula sanoo. 

Aula lupaa, että Äänekosken tiimityömalli sekä matalan kynnyksen hoitoon pääsy päihde- ja mielenterveyspalveluihin ovat sellaisia malleja, joita koko Keski-Suomessa tullaan käyttämään. 

– Yleinen huolenaihe on, että hyvät toimintamallit jäävät unholaan, se ei ole tarkoitus, Aula sanoo.

Koko hyvinvointialue on monelle veronmaksajalle, eli suurien hartioiden rahoittajalle vielä ohutta yläpilveä. Keskusteluissa kumpuaa huoli palveluiden saatavuudesta ja riittävyydestä. 

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtajana paikalta Keski-Suomeen siirtynyt Jan-Johannes Tollet on tehnyt myös kansainvälistä uraa yritysjohtajana. Hän sanoo, että uudella hyvinvointialueella johtaminen muuttuu eniten, ei niinkään ne tutut arjen sotepalvelut. 

– Ketterä johtaminen on tärkeää siihen pyritään. Lähtökohtaisesti kukaan ei ole koulutukseltaan johtaja. Meille on tulossa hyvinvointialueen akatemia, jossa eri johtokerrokset koulututetaan ylhäältä alas, Tollet sanoo. 

Äänekoskella on hyvät ja kustannustehokkaat palvelut verrattuna muihin pohjoisen Keski-Suomen kuntiin. Aula sanoo, ettei palveluita ole tarkoitus heikentää, siten, että kaikki oltaisi samalla viivalla. 

– On pääasia, että jokainen keskisuomalainen sai hänen tarpeeseensa sopivat palvelut. Tietyissä asioissa maksut, palvelut ja kriteerit yhdenmukaistuvat. On kaikken edullisinta, että ihminen pääsee nopeasti hoitoon. Koitetaan saada palvelut pelittämään ihmislähtöisesti, Aula sanoo. 

– Äänekoskella kivijalkapalvelut voivat olla räätälöidysti tiettyjä digitaalisia tai sähköisiä palveluita, Tollet lisää.  

Kun vuosi vaihtuu tulee kaikki säilymään pääosin entisellään – vielä.

– Meidän on tärkeä oppia ymmärtää, mitkä ovat toimivia ratkaisuja. Sen jälkeen täytyy hyödyntää ne osaset koko hyvinvointialueella, Tollet sanoo. 

Kuinka Keski-Suomi selviytyy hyvinvointialueen taloudenpidosta, se on monella mielen päällä. Äänekosken veroprosentti on 21,5 ja siitä siirtyy 13 prosenttia hyvinvointialueen käyttöön. Huolta kannetaan jo nyt sairaanhoitopiirin hurjasta alijäämästä, eli uuden alku näyttää äkkiseltään vaikealta. Ihmisten pitäisi pysyä nyt terveempinä, erikoissairaanhoitoa ei pitäisi kuormittaa. Hyvä lääke on kaikkinainen ennaltaehkäisy. 

– Me saamme samat rahat mitä tähänkin asti on perusturvan ja pelastustoimen käytössä ollut. Meillä ei ole näköpiirissä, että rahat vähenisivät, toisaalta ei ole näkyvissä, että rahaa tulisi lisää. Niillä on tultava toimeen, mitä on nykyisellään käytetty. Meidän pohdittava, kuinka saamme palvelutarpeen kasvua pienemmäksi, Aula sanoo. 

Tollet muistuttaa, ettei näköpiirissä ole isoja investointeja. Tuleva vuosi mennään entisillä raiteilla. 

– Nova on jo rakennettu, eikä meillä ole tarvetta lähteä miettimään lainanottoa. Ensi vuosi taseeseen siirtyy 57 miljoonaa euroa ja sen avulla voidaan varmistaa toimintojamme. Ensi vuosi tulee olemaan haasteellinen siinä suhteessa, että se mikä on käytössä sen pitäisi riittää. 

Vuonna 2024 katsotaan, miten ollaan onnistuttu. Taloudellinen paine tulee menojen nopean kasvun myötä. 

– Silloin vasta nähdään, kuinka ihmiset ovat saaneet hoitoa ja missä aikataulussa. Meidän ei ole tarvetta päästä nykytason alle, ei ole syytä leikata, mutta menojen kasvu tulee pitää aisoissa. Siihen me pystymme näillä harteilla ja tällä osaamisella kehittämään. Teemme asioita paljon pontevammin, mitä yksittäinen kunta pystyy, Aula laskee. 

Lastensuojelun ja psykiatrian palvelut ovat yksi suurin haaste. 

– Tiukkaa tulee olemaan, eikä suuria investointeja ole luvassa, Aula sanoo. 

Ensi vuosi on integraation vuosi. Silloin on äärimmäisen tärkeää uuden kulttuurin luominen. 

– Nyt meillä on 26 eri kulttuuria jotka pitäisi sulauttaa yhdeksi. Voisin kutsua sitä kolmen-neljän vuoden maratoniksi, Tollet sanoo. 

Äänekoskella on hyvät ja toimivat kiinteistöt. Äänekosken terveyskeskus on nykyaikainen, ja kestänyt hyvin aikaa vaikka on jo kahdeksan vuotta vanha. 

– Kolme vuotta mennään eteenpäin näillä vanhoilla kiinteistöillä ja hyvinvointialue on sitoutunut maksamaan kunnille vuokraa tämän ajan. On vaikea keksiä syitä, miksi emme toimisi Äänekosken terveyskeskuksessa. Se on mainio ja toiminnallinen talo, Aula tietää.

Hoitavien käsien puute huolettaa. Hyvinvointialueella halutaan edistää työhyvinvointia ja täten tehdä alasta kiinnostavaa. 

– Äänekoskella on hyvät henkilöstöetuudet, saa nähdä päästäänkö me siihen, sillä työsuhde-edut tulevat olemaan yhtenäiset koko alueella, Aula sanoo. 

Saadaanko me äänekoskelaiset veronmaksajat rahoille vastinetta? 

– Tämä on tavoitteemme. Se onnistuu vain yhdessä kuntien kanssa, sillä työmme ulottuu oman organisaation ulkopuolelle. Asukkaiden palvelutarjonnan tarpeeseen voi jokainen kunta vastata. Ei meillä ole tarkoitus lisärasittaa keskisuomalaisia veronmaksajia. Luotamme vahvaan osaamiseemme, Aula  ja Tollet lupaavat.

Vastaa

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKISANOMAT OY
Torikatu 4, 44100 Äänekoski
Ma-to 9–13 • Pe suljettu
Puhelin 040 565 0941

TOIMITUSmarjo@aksa.fi
Marjo Steffansson
päätoimittaja 040 841 2945

MARKKINOINTIilmoitus@aksa.fi
Pirjo Hakkarainen
myyntipäällikkö 040 565 0941
Marjut Kinnunen
myyntineuvottelija 040 730 4234
etunimi@aksa.fi

ILMOITUSVALMISTUS JA -AINEISTO
ilmoitus@aksa.fi

Tietosuojaseloste »
© Äänekosken Kaupunkisanomat Oy

AD Alfred
Elysium Solutions Oy