Kotihoitoon, ennaltaehkäisyyn, kriteeristöön ja kuntoutukseen panostamisesta toivotaan ratkaisua vanhustenhuollon palvelujen tarpeen kasvuun.
Äänekoskella tehdään hyvää tahtia pohjatyötä, jotta vanhustenhuollossa pystyttäisiin reagoimaan lähitulevaisuudessa nopeasti lisääntyvään ikäihmisten joukkoon.
– Palveluiden tarve tulee todellakin kasvamaan aika hurjasti. Meidän on kyettävä entistä paremmin arvioimaan ihmisten kunnossa tapahtuvia muutoksia ja lisättävä keinoja heidän toimintakyvyn ylläpitämiseen, toteaa kaupungin perusturvan palvelujohtaja Mirja Ahoniemi.
Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä Äänekosken yli 75-vuotiaiden määrä lisääntyy noin 1 200 henkilöllä. Koko Suomessa vastaavan ikäryhmän kasvu on 320 000 henkilöä.
Vanhustenhuollon haasteeseen varaudutaan keskittymällä erityisesti kotihoitoon, ennaltaehkäisevään työhön ja omaishoidon tukemiseen.
SÄÄNNÖLLISEN kotihoidon piirissä on noin 500 äänekoskelaista. Tulevaisuudessa ihmisten kotona asumisen edellytyksiä pyritään takaamaan entistä tehokkaammin ja laaja-alaisemmin.
Kaupunki on mukana loppuvuodesta 2016 käynnistyneessä Keski-Suomen Kukoistava kotihoito -kärkihankkeessa, jolla pyritään uudistamaan ikäihmisten kotona pärjäämisen tukea.
– Viime vuoden aikana lähdettiin panostamaan erityisesti asiakkaiden toimintakyvyn ylläpitämiseen ja edistämiseen sekä ennaltaehkäisevien palveluiden vahvistamiseen. Henkilökunnan kanssa on lähdetty rakentamaan kuntoutuspolkuja eri palvelualueille ja tässä on tärkeässä roolissa asiakkaan kodissa tapahtuva kotikuntoutus, elokuussa virassaan aloittanut Ahoniemi kertoo.
Kotikuntoutus tarkoittaa kokonaisvaltaista kuntouttamista ja arkisten asioiden tekemistä niin fyysisellä, sosiaalisella kuin psyykkiselläkin tasolla.
Henkilökunnan osaamisen vahvistaminen ja lisääminen nähdään tärkeänä asiana Äänekoskella. Alkuvuodesta kaupunki ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu lisäävät yhteistyötään alalla muun muassa järjestämällä kuntoutuksen suuntaavaa koulutusta henkilökunnalle.
Kotona asumista tuetaan myös enenevässä määrin teknologian avulla. Äänekoskella on käytössä esimerkiksi Menumat-ateriapalvelu, kaatumishälyttimiä, hellavahteja sekä muistisairaudesta kärsiville turvaksi ovi- ja paikannushälyttimiä.
VANHUSPALVELUIDEN tilanne on Äänekoskella Ahoniemen arvion mukaan kohtalaisen hyvä hoidon tarpeeseen nähden. Esimerkiksi ympärivuorokautisten hoitopaikkojen jonot ovat pysyneet hallinnassa ja lain säätämissä rajoissa.
Kotihoidon puolella henkilökunnan määrä on reilu 50 työntekijää tällä hetkellä. Yksityisiä hoivapalveluiden tarjoajia kaupunki hyödyntää melko vähäisesti, lähinnä ruuhka-aikoina noin kymmenisen asiakkaan hoidossa.
– Vanhustenhuollon tarpeen kasvaessa henkilökuntamme työn arjen prosessien on oltava kunnossa. Lisäksi on tärkeää pystyä määrittelemään, että asiakkaat saavat oikeaa ja tarvitsemaansa palvelua, Ahoniemi huomauttaa.
Kotihoitoa eli hoivaa, huolenpitoa, sairaanhoitoa tai apua päivittäisissä toiminnassa myönnetään palvelutarpeen arvioinnin kartoituksen mukaisesti. Kun kotihoito ei ole enää mahdollista, siirrytään joko tehostetun palveluasumisen tai laitoshoidon palveluiden piiriin.
Ikäihmisten määrän lisääntyessä hoitotarpeen arviointikriteerit tulevat olemaan erittäin keskeisessä roolissa. Voiko tämä tarkoittaa, että tulevaisuudessa ympärivuorokautiseen hoitoon on entistä vaikeampi päästä, palvelujohtaja Mirja Ahoniemi?
– Pyrimme aina arvioimaan asiakkaiden toimintakyvyn ja kuntoutuksen tarpeen mahdollisimman tarkasti. Vaikka nyt panostammekin vahvasti kotiin annettavan tuen kehittämiseen, niin takuulla paikka järjestyy tulevaisuudessakin, kun henkilön tilanne niin vaatii.
Lisää aiheesta:
08.01.2017 Yksityisille koti- ja hoivapalveluille löytyy kysyntää
