Johtajuusongelma jakoi panelistien mielipiteet

Mitä tulee johtajapakettiin, kevät ja kesä on ollut välillä melkoista saippuaoopperaa. Miten ÄKSän vaalipaneelin ehdokkaiden mielestä tämä on vaikuttanut taloustilanteeseen?
– Ongelmaa ei voi vaan lakaista maton alle, mutta kun itse tätä asiaa ajattelen, niin valtuusto on tehnyt päätöksen ja sen kanssa on elettävä, sanoi Rolf Nyholm (sd) ja jatkaa:
– Täytyy muistaa, että kaupunginhallituksella ja kaupunginjohtajalla ei ole vastuuvapautta vuoden 2011 tilinpäätöksistä. Vakauttamisohjelma täytyy tehdä pidemmälle aikavälille, tai hullusti käy.
Leila Lindell (kesk) toivoi, että operatiivinen johto käärisi hihat ja ottaisi uutta tuulta purjeisiin.
– Valtuustohan on päätöksen tehnyt. On aivan kohtuutonta, että vuodenvaihteen jälkeen tulee tietoon ylityksiä monella miljoonalla eikä korjaavia asioita ole tehty riittävän ajoissa. Tälläiset asiat pitäisi tulla päätettäviksi riittävän ajoissa ja niitä pitäisi työstää porukalla. Pitäisi saada johto tekemään sitä työtä, mistä se saa palkkansa. Ei pelkästään niitä mukavia asioita, vaan myös niitä negatiivisia pitäisi laittaa kuntoon.
Kimmo Tuikka (vihr) sanoi, että johtamisen haasteet ovat siinä, että johtajia on ollut liikaa.
– Sekä julkisella että virkamiespuolella. Nyt sitä ongelmaa on korjattu.
Piia Soininen (kd) halusi tuoda keskusteluun toisenlaista näkökulmaa.
– Onko johtavuusongelma luottamushenkilöiden tekemä ongelma tai todellinen ongelma, siitä voidaan olla montaa mieltä. Itse näkisin että syyt ovat syvemmällä kuin johtajissa, ei voida syyttävällä sormella osoittaa ketään yksittäistä ihmistä. Kaupunginvaltuusto on tiimityötä ja yhdessä tässä päätöksiä tehdään.
– En usko että kyseessä on millään tavalla uskottavuusongelma. Lähtökohtana ongelma tuli kuntaliitoksen vaiheessa, kun tuli kolminkertainen määrä johtajia yläkertaan. Johtavien virkamiesten yhteistyö ei toiminut ja siitä ongelma alkoi, sanoi Tommi Lunttila (kok).
Pekka Leppänen oli samaa mieltä Lunttilan kanssa.
– Kun viime keväänä selvisi, että raha on kassasta loppu, olisi siinä vaiheessa virkamiesjohdon pitänyt sanoa että laskujen teko loppuu. Toiset kuitenkin vaan tekivät laskuja toiset hyväksyivät, ja kassa maksaa velkarahalla. Kyllä te ihmiset tiedätte, ettei yli varojen voi kovin kauaa elää, Leppänen sanoi.
– Valtio lähettää lisää velvoitteita koko ajan mutta samalla rahat vähenevät. Tässä istuu päättäjiä edessä, ja säästöehdotukset ovat kahdesta kahdeksaan miljoonaan, minne päin tässä pitäisi liikkua? Tälläistä Äänekoskella on, kertoi Marke Tuominen.
– Minä en ole mikään ulkoistaja enkä tykkää että kunnallisia palveluita ulkoistetaan, mutta sisäinen tarkastus pitäisi kyllä ulkoistaa, jatkoi Tuominen.
Leila Lindell ehdotti, että Äänekosken kaupunki voisi hommata yhteisen sisäisen tarkastajan esimerkiksi muiden pohjoisen Keski-Suomen kuntien kanssa.
Kimmo Tuikka kertoi, että joskus budjettilaskelmia tehdään tarkoituksella liian pieniksi.
– Silloin summa näyttää paremmalta.
Nyholm oli sitä mieltä, että ulkoistamisella ei saavuteta mitään säästöjä.
– Järjestetään itse palvelut, silloin verokikkailut jäävät pois. Sain kaupunginjohtajalta tietoa, että oman työn kustannukset ovat nousseet 3,5 prosenttia, ja ulkopuolisen tekemän työn hinta on noussut kuusi prosenttia. Tässä todiste siitä, ettei ulkoistamisella välttämättä saada mitään hyötyä.
Leila Lindell kertoi, että hallitus on pyytänyt lautakunnilta raportteja ja niitä onkin tullut säännöllisen epäsäännöllisesti.
– Meillä on tietyt asiat ulkoistettu ja homma on sillä lailla toteutettu, että Ääneseudun Energia on hyvä yhtiöö, joka tuottaa kaupungille rahaa, Leila muistutti.
– Kaupunki omistaa 100 prosenttisesti yhtiön, onhan sekin ulkoistamista. Perusturva vie hirveän suuren osan, yli puolet verotuloista. Mistä sieltä voi ottaa, lähinnä tulee mieleen, kun rakenteilla on uusi terveyskeskus, että jatkossa terveydenhuolto täytyy keskittää sinne. En tarkoita että Konginkankaalla, Suolahdessa ja Sumiaisissa ei olisi mitään terveydenhuollon palveluita, vaan että voisi olla järkevää järjestää liikkuvaa terveyspalvelua. Lääkäri liikkuisi renkaiden päällä, ehdotti Tuikka.
Soininen näkisi, että terveydenhuollon puolella tarvitaan myös yksityisten palveluita ja kolmannen sektorin apua.
– Ei näillä palveluvaroilla voida tuottaa sitä kaikkea palvelua, näkisin tän yritystoiminnan voimavarana enkä kilpailevana.