Jonkun sortin hulluutta – jenkkiautoinnostus oli rakkautta (melkein) ensisilmäyksellä

Akanniemessä kuuluu aikamoinen mörinä, kun Taipaleen Heidi täräyttää Dodge Brotherin käyntiin. Suhde Dodgen hot rodiin oli lähes rakkautta ensisilmäyksellä.

Heidi ja Ville Taipale ovat hurahtaneet jenkkiautoihin. Pihassa on tällä hetkellä yksi ajokuntoinen auto ja 1950 Chrysler Windsor-limusiini odottaa hallilla korjaustöitä. Perheen ylpeys on vuoden -35 Dodge Brother 4D Touring Sedan, tuttavallisemmin ”Rodi”. Rodi on saanut uuden kuosin ja mallin Taipaleiden käsittelyssä.
– Kun me haettiin tämä auto niin sehän oli ihan sirkusauton näkönen! Laitettiin sitten ihan kunnolla uusiksi, Ville sanoo.

VILLELLÄ on jenkkiautoja ollut pihassa kuulemma aina. Heidiin innostus iski kuitenkin vasta kun Rodi tuli taloon nelisen vuotta sitten. Autoa piti lähteä ainoastaan katsomaan, mutta mukaanhan se lähti.
– Heidi mottasi mua, kun annoin rahat myyjälle. Mutta ei mennyt kun kaksi päivää, niin enhän mä saanut enää ajaa ollenkaan, Ville naurahtaa.
– No olihan se sitten rakkautta melkein ensisilmäyksellä, Heidi hymyilee.

Rodi on nyt ajossa ensimmäistä kesää lopullisessa muodossaan, uusine maalauksineen, sisustuksineen ja yksityiskohtineen.
– Kyllähän tuossa vielä pientä viilausta on sisustuksessa ja mittareissa, mutta hyvin sillä voi jo ajaa.
– Aina on pientä puuhaa. Jonkun sortin hulluhan tässä pitää olla, Heidi nauraa.

UPEASTI MAALATTU ja kovaääninen Dodge ei ole Äänekosken katukuvassa enää mikään harvinaisuus. Onhan tällä ajettu jo pitkään. Mutta silti jokainen pää kääntyy kun upealla autolla huitaisee pienen kierroksen keskustassa.
– Ei sitä itse enää edes ajattele. Joskus vaan miettii, että mitä kaikki tuijottaa, ennen kuin tajuaa, että millä autolla sitä lähtikään kotipihasta liikkeelle, Ville nauraa.
– Ilmeet on kohdillaan myös silloin, kun minä nousen autosta. Kaikki tuntuvat odottavan, että tämä on miehen auto, Heidi sanoo.

Tältä Rodi näytti aiemmin.

Vanhan auton ajaminen kaupungissa herättää myös paljon kysymyksiä. Paljon se vie bensaa? Onko sitä hyvä ajaa?
– No se riippuu mitä autolta haluaa. Kun auto on muutenkin vähän paska, niin ei joku rengasmelu paljoa haittaa, Heidi nauraa.

AUTOSTA LÖYTYY kuitenkin kaikki tarvittava ja jopa ilmajousitus, joka auttaa matalan auton yli härskeimmänkin hidastustöyssyn. Pienellä mielikuvituksella autossa on myös ilmastointi (vivusta vetäisemällä saa kivan viiman jalkoihin), lämmitys (takapenkillä on viltti) ja säädettävät istuimet (Heidi ajaa tyyny selän takana).

Monet ovat arvostelleet Taipaleiden tyyliä muokata autoa. Rodi on nimittäin muokattu moneen kertaan, eikä entisöityihin autoihin hurahtaneille sellainen sovi.
– En ymmärrä, miksi autot pitäisi aina entisöidä. Museorekisterissä olevalla autolla ei saa ajakaan kuin 30 päivää kesässä. Tämän auton ensimmäisenä kesänä mittariin tuli 12 000 kilometriä lisää, Ville muistaa.

Rodin on maalannut Hannu Jaakkola ja pinstripe- maalaukset ovat Pasi Tuomisen käsialaa. Auton tyyli onkin vähintäänkin omalaatuinen. Kulunut, eli patinoitu, look on kuitenkin täysin harkittua.
– Kaikki ei ole ihan ymmärtänyt tätä juttua. Kun auto oli tullut maalauksesta, joku taivasteli, että onpa siinä vielä paljon hommaa. Siinä yritti sitten selittää, että kyllä se on nyt ihan valmis, Heidi sanoo.

JENKKIAUTOHARRASTAJAT kiertävät yleensä paljon autonäyttelyjä ja messuja. Taipaleen perheessä autojen töllistely ei kuitenkaan ole tärkeää. Vuodessa tehdään muutama reissu ja nekin siksi, että saisi tavata muita harrastajia, joista on tullutkin jo hyviä ystäviä.
– Äänekoskella autoharrastajia on aika vähän, eikä kaikkia tunne siltikään. Mutta ympäri Suomen löytyy kyllä paljon kavereita autojen parista, Heidi kertoo.

Rodi on viimeistelykuntoisena kuitenkin ollut näytteillä kahdesti: Seinäjoella ja Konginkankaalla, molemmista lähti mukaan palkinto. Kongin Ameriikan Päiviltä palkinnoksi saatu ykkössijan plakaati on autoonkin maalauksia tehneen Tuomisen käsialaa.

AUTOA ON MUOKATTU kovalla työllä Suolahden Autokerholla. Auto on rakennettu lähes kokonaan itse tai kavereiden avulla. Auton muokkaamisen hauskin osuus on varmasti katto. Autossa on nykyään toimiva kattoluukku, joka on peräisin Renault Twingosta.
– Ajoimme Ouluun katsomaan myynnissä olevaa Twingoa, rälläköimme katon irti ja romuliike vei loput autosta pois. Myyjä soitti vielä peräänkin, että menikö tämä nyt oikein, että te otitte oikeasti vaan katon, Ville kertoo.

Rodia pidetään tietenkin hyvänä, mutta äärimmäisyyksiin sen kanssa ei mennä. Samalla lailla Rodilla voi käydä kaupassa kuin toisellakin autolla.
– Se on vaan auto, Heidi sanoo.