Vastuullisen median ydintehtävä on tuottaa luotettavaa tietoa. Tämä journalismin ikiaikainen hyve on noussut arvoonsa jo vuoden kestäneessä pandemia-ajassa, muistuttaa Uutismedian Liiton liittojohtaja Jukka Holmberg.
Koronaviruksen vaarallisuudesta, yhteiskunnan asettamista rajoituksista ja rokotteista kuuluukin käydä kriittistä keskustelua. Mutta jos viruksen olemassaolo, siltä suojautumisen tarve ja lääketieteelliset hoidot kyseenalaistetaan totaalisesti, siirrytään tosiasioihin perustuvan viestinnän ulkopuolelle. Tällä alueella salaliittoteoriat kukkivat villinä ja vapaina. Perimmäisenä tarkoituksena on demokraattisen päätöksenteon ja järjestäytyneen yhteiskunnan horjuttaminen.
Suomalaisten luottamus mediaan on kansainvälistä huippua. Median välittämän tiedon luotettavuus on yksi keskeinen tekijä siinä, että Suomi on selvinnyt koronapandemiasta suhteellisen hyvin. Kun suositusten tarkoitus on hyväksytty ja faktapohja tiedetty, ne ovat olleet valtaosalle suomalaisista määräyksiä.
Vaikka pandemia on globaali vitsaus ja siihen reagointia johdetaan valtakunnan tasolta, ovat alueelliset erot suuria. Tällöin korostuu paikallisen median merkitys. Mikään muu kuin oman paikkakunnan lehti ei kerro tautitilanteesta yhtä tarkasti: missä mennään, mitä pitäisi tehdä ja mitä ei.
Ensimmäinen koronakevät puolitti median mainostulot. Se vaikeutti eniten täysin mainosrahoitteisten medioiden, kuten kuluttajille maksuttomien kaupunkilehtien kustantamista. Samaan aikaan luotettavan tiedon tarve kasvoi voimakkaasti. Se näkyi mediankulutuksen huomattavana kasvuna. Eniten lisääntyi digitaalisten sanomalehtien ja kaupunkilehtien lukeminen. Useimmat lehdet pystyivät jatkamaan toimintaansa poikkeusoloista huolimatta.
Suomessa ilmestyy noin 250 sanoma- ja kaupunkilehteä. Kymmenvuotias ÄKS kuuluu lehdistön nuorimpiin jäseniin. Uusia medioita ja niiden kustantajia tarvitaan, jotta alalla on riittävästi kilpailua ja kansalaisille on tarjolla luotettavaa tietoa joka puolella Suomea.
Suomessa ei onneksi vielä ole ”uutiserämaita” eli paikkakuntia, joiden kunnallista päätöksentekoa ei seuraa yksikään media. Monissa maissa tällaisia valkoisia läikkiä on jo syntynyt, kun paikallisia lehtiä on jouduttu lakkauttamaan. Uutiserämaiden uhka on todellinen Suomessakin. Siksi olisi tärkeää, että liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan käynnistämä valmistelu muiden Pohjoismaiden kaltaisen pysyvän mediatuen rakentamisesta etenisi.
Onnea ja menestystä 10-vuotiaalle ÄKSälle!
Jukka Holmberg, liittojohtaja, Uutismedian liitto
