Kahden yläkoulun malli puhutti vaalipaneelissa

Kun ihan jokaisesta paikasta säästetään, joudutaan säästämään välillä sellaisestakin, mistä ei aina haluttaisi. Kuten esimerkiksi koulutuksesta. ÄKSän suuren vaalipaneelin nuoriso- ja koulutusosiossa puhuttivat lisäksi nuorisotyöttömyys ja kahden yläkoulun malli.
– Opetuslautakunnan jäsenenä sanon, että kouluverkon karsinta on sitä rakenteellista työtä, miten saadaan käyttötaloutta pienemäksi. Jos vain lomautetaan koko ajan, se ei pitkällä tähtäimellä hyvä ratkaisu. Jää nähtäväksi, kannattavatko nämä ratkaisut, mietti Mari Paananen (sd).
Jaana Tanin mukaan opetustoimi on toiminut mallikkaasti.
– Opetusjohdossa ei ole ylitetty budjettia. Minun mielestäni ei tarvitse säästää lainkaan, mutta tehostamista löytyy aina. Silloin kun eletään huonoja aikoja, jostain pitää vähän tinkiä. Opettajia, tai ketään muutakaan kaupungin työntekijää ei pidä lomauttaa, koska ei ole työntekijöiden vika, että on menty metsään, Tani sanoi.
– Peruskoulun jälkeiset siirtymät, olivatpa ne sitten lukioon tai ammattikouluun, ovat sellaisia kohtia joita pitäisi kehittää, ettei syrjäytymistä tulisi. Äänekoskellakin on 300 työtöntä nuorta, se on hirveän iso määrä. Miten kaikille saadaan työtä, kun nuorisotakuu tulee voimaan, ihmetteli Marja Kolari (kd).
– Kahden nuorena äitinä voin sanoa, ettei täällä ole helppoa päästä töihin.
Itsekin vielä nuori Otto Summala (kesk) oli mieltä, että pääosin Äänekosken peruskoulu on järjestetty erittäin hyvin.
– Mutta nyt siihen on tulossa tämä kahden yläkoulun malli, joka tuo liian pitkät koulumatkat. On aika paljon yläkouluikäiselle, joka joutuu matkustamaan Konginkankaalta päivittäin 80 kilometriä koulumatkaa, Summala sanoi.
– Jokaisella pitäisi olla kohtuullinen koulumatka. Asian voisi hoitaa vaikka niin, että konginkankaalaisia ei kuljetettaisi Suolahteen vaan he jäisivät Äänekoskelle yläkouluun ja joku osa Äänekoskesta taas lähtisi Suolahteen.
Myös Jari Halttunen (ps) oli samaa mieltä.
– Kun koulu- ja nuorisoasioista säästetään, niin silloin ei kovin paljon säästetä. Nuoriin panostaminen on kuin laittaisi rahaa pankkiin. Ongelmiin pitäisi puuttua varhaisessa vaiheessa. On paljon kyvyttömiä vanhempia, heille pitäisi saada tukea, Halttunen kertoi.
Sirpa Martins (vas) oli samaa mieltä Tanin kanssa.
– Kipupisteitä täytyy tarkistella, mutta perusasia on nyt kohdallaan. Toinen uudistus on saavutettu, kun nuorisopalvelut siirtyvät ensi vuoden alusta sivistystoimen alle, sielläkin saadaan lisää resursseja. Tuetaan organisaatiota, nuoren kulkua ja kasvua varhaiskasvatuksesta lähtien, Martins sanoi.
– Minusta lähtökohtana pitäisi olla moninainen yhteistyö koulutuksen tarjonnassa. Esimerkiksi meillä POKElla on ohjaavia ammattistarttikoulutuksia, jotka sopivat syrjäytyneelle työttömälle. Opiskelijaa ohjataan hakeutumaan niihin, kertoi Raili Paavonen (kok).
– Mielestäni työnantajaa täytyisi kuulla, että nuoria koulutettaisiin sellaisiin ammatteihin joilla on selkeät työllisyysnäkymät. Esimerkiksi lähihoitaja-linja on hyvin vetovoimainen, koska heitä tullaan valtakunnan tasolla tarvitsemaan.