Huiman jalkapallon edustusjoukkue sai kovan vastuksen lauantaina 11. heinäkuuta. Huiman kasivitoset, eli -85 syntyneiden juniorijoukkue veti ylleen pelipaidat yli kymmenen vuoden tauon jälkeen ja pistivät edustusjoukkueen pyörryksiin. Edustusjoukkue kaatui murskaluvuin 3-12.
Jälleennäkeminen lähti Eliel Urosen ja Antti Ronkasen ajatuksesta. Pienen puhelinrumban jälkeen miehet saivat järjestettyä itselleen pelipaidat, kentän ja vastuksen. Matsista tuli mahtava tapa muistella menneitä ja nauttia futiksesta.
– Joukkue on yhtä hyvä kuin aina ennenkin. Ilosella meiningillä päästiin nauttimaan hyvästä meiningistä ja hienosta lajista, porukan manageriksi tituleerattu Uronen summaa.
Joukkueen kapteeni Ilkka Kautto on joukkueesta ylpeä. Pelaajien meininki oli sen verran tasokasta, että parasta pelaajaa oli vaikea nimetä.
– Mutta jo yksi pitää jalustalle nostaa, niin kyllä se on Kuupposen Konsta. Hän teki niin hienon syöksypuskumaalin, että ei voi kuin ihalla. Siinä oli oikein upea gasellimainen liike, Kautto kertoo.
Paikalla oli tietenkin myös valmentaja Matti Kautto. Valmentaja piipahti itsekin kentällä heittämässä huikean keskityksen, joka johti maaliin.
– Matilla oli pallo hallussa. Heti kun se tuli kentälle, niin saatiin maali, Ilkka Kautto sanoo.
Valmentaja Matti Kauttokin veti pelipaidan niskaansa ja syötti huikean maalin.
Mitenkäs se peli sujui valmentajan mielestä?
– Näkihän sen, että se vuonna 2002 vedetty viimeistelyharjoitus oli hyvä valinta. Ottelusuunnitelma ja taktiset kuviot oli hyvin sisäistetty ja miehissä oli vielä herkkyys tallella. Vaikka muutamen vyötäröltä näkyykin hiljattainen ruokavalion muutos, niin ei sekään haitannut menoa. Pelattiin oikein hieno peli, Matti Kautto selventää.
Huiman kasivitosiin kuului alunperin 62 poikaa. Näitä muutama kymmenen oli mukana loppuun asti. Lauantaina paikalla oli 13 alkuperäistä 85-junnua. Kun ottaa huomioon erittäin lyhyen varoitusajan, niin osanottoprosentti oli valtavan hieno. Kentän laidalle oli saatu myös vanhoja taustajoukkoja. Huoltajien ja vanhempien osallistuminen oli pelaajille tärkeää.
– Taustajoukot on todella iso osa tätä hommaa. Ja huoltajathan innostuivat tapahtumasta niin paljon, että siellä ruvettiin jo suunnittelemaan turnausmatkaa ensi kesälle, Uronen kertoo.
– Näiden poikien kanssa lähden millon vaan, Matti Kautto sanoo.
Pelin jälkeen joukkue siirtyi Kuntokeskuksen saunakabinettiin, jossa katsottiin muun muassa vanhoja turnausvideoita ja käytiin läpi vuoden -94 harjoitusmuistiinpanoja. Iloinen jälleennäkeminen jäi mieliin, ja seuraavana päivänä olo oli jopa hieman haikea. Ensi vuonna pelataan uudestaan. Kokoonpanoa pitää kuitenkin ehkä funtsia uudelleen.
– Kentällä oli kaksi miestä, jotka ei tehneet yhtään maalia. Ei voi vaan olettaa, että otetaan mukaan, jos ei ole näyttöä taidoista. Maalintekijät muistetaan, manageri Uronen virnistää.
Nuorista pojista on kasvanut miehiä. Jälleennäkemisen riemu ja pelaamisen ilo loisti pitkälle.
– On mahtava huomata, että kipinä pelaamiseen on säilynyt. On kunnia, että on saanut olla mukana auttamassa sen kipinän sytyttämisessä, Matti Kautto sanoo ylpeänä.
Tämänmoisia tapahtumia saisi olla enemmänkin. Kasivitoset haastavat muutkin joukkueet ottamaan mittaa edustusjoukkueesta leikkimielisen matsin merkeissä.
– Ensimmäinen haaste menee 87-junnuille, Uronen sanoo.
Katso tästä Matti Kauton huikea keskitys ja siitä seurannut Robert Ketelin maali. Aikamoinen veto!
