Äänekoskella rakennetaan pohjaa tulevaisuuden matkailuelinkeinolle hankerahoituksella. Kaupungista löytyy osaamista, nyt tarvitaan innostusta.
Saavutettavuudesta verkossa ja uusien teknologioiden tarjoamista mahdollisuuksista toivotaan uutta puhtia Äänekosken matkailulle. Tämän vuoden aikana kaupunkiin kehitetään yhteistä myyntialustaa, jolla voitaisiin lähitulevaisuudessa kaupata paikallisten toimijoiden matkailutuotteita ja -palveluita digitaalisessa muodossa.
– Olemme myös työstäneet muutamia pilottiversioita digitaalisista matkailutuotteista yhdessä mukaan hakeneiden paikallisten yrittäjien ja tekijöiden kanssa. Jyväskylän ammattikorkeakoulun pitämät valmennukset auttavat näiden kehittämisessä myös hankkeen jälkeen. Samalla olemme saaneet kartoitettua digitaalista osaamista ja kiinnostusta digitaalisiin matkailutuotteisiin Äänekoskella, kaupungin projektiasiantuntija Laura Kortelainen kertoo.
Työ- ja elinkeinoministeriö rahoittaa Äänekosken kaupungin vetämää hanketta osana koronan runnoman matkailun elvyttämistä. Äänekosken kaupunki oli yksi kolmesta rahoituksen saajasta Keski-Suomessa. Ministeriön myöntämän 80 000 euron päälle kaupunki laittaa hankkeeseen 20 000 euroa verran omavastuuta.
RAHOITUSTA SAANEILLA hankkeilla pyritään muun muassa kehittämään matkailun digitaalisia valmiuksia sekä edistämään uusien ratkaisujen jalostamista ja kohderyhmien tavoittamista. Kaupungin yhteisen myyntikanavan toivotaan vastaavan saavutettavuuden ja löydettävyyden haasteisiin paikallisesti.
Äänekoskella rakennetaan myös aivan uudenlaisia matkailutuotteita, mikä on matkailu- ja markkinointiasiantuntija Milla Hytösen mukaan osoittautunut odotettua haastavammaksi.
– Digitaaliset matkailutuotteet ovat vielä sen verran tuore asia, että niiden tuoman lisäarvon selittäminen on vaatinut runsaasti pohjatyötä. Ensin on löydettävä jokin idea, joka voidaan tuotteistaa ja edelleen kehittää niin, että se todella tarjoaa ostajalle esimerkiksi lisätietoa tai -arvoa tai uudenlaista elämyksellisyyttä, Hytönen selittää.
– Myös hinnoittelu eroaa merkittävästi perinteisestä tuotteesta tai palvelusta. Digitaalisten tuotteiden arvon määrittely jää useasti asiakkaan harteille, hän jatkaa.
Tämän vuoden aikana Äänekoskella on kehitetty ideoita muun muassa VR-teknologialla toteutettavasta soitettavasta huoneesta, virtuaalisesta hevosajelusta ja leirikoulusta. Elämyksellisiä elementtejä tullaan tuomaan esimerkiksi Sumiaisten Hitonhaudalle, Tervavuoren luontopolulle ja Vätälän reitille.
ÄÄNEKOSKELLA valttikorttina on vahva teknologinen osaaminen, joka mahdollistaa digitaalisuuden viemisen saavutettavuutta ja markkinointia pidemmälle.
Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston, POKEn, järjestämä koulutus tulevaisuuden teknologioista antaa opiskelijoille perusvalmiudet ja taidot esimerkiksi hyödyntää lisättyä todellisuutta matkailussa.
POKElta onkin löytynyt luontevasti tekijöitä ja tukea kaupungin digimatkailun hankkeelle.
– Uusien ideoiden haaliminen ja testaaminen vaatii aikaa sekä laatikon ulkopuolelle katsomista: Mitä ennenkokematonta digitaaliset tuotteet voisivat mahdollistaa? Kylmäasematyylinen ratkaisu harvemmin toimii digitaalisessa maailmassa. Ihmiset ovat valmiita maksamaan interaktiosta, ammattiopiston digitaalisten oppimisympäristöjen asiantuntija Pekka Ouli toteaa.
Esimerkkinä Ouli kuvailee POKElla käytössä olleita virtuaaliopetustiloja, jotka lisäävät läsnäolon tuntua vaikkapa videoluentojen rinnalla. Usein kyse onkin jonkin tuotteen tai palvelun laajentamisesta digitaalisin keinoin olemassa olevan vaihtoehdon korvaamisen sijaan.
KULUVAN VUODEN aikana luodut pilottituotteet tulevat myyntiin ensi vuoden alussa Doerz -nimiselle myyntialustalle. Elokuussa järjestetään avoin valmennus uuden alustan käytölle.
Hankkeen myötä Äänekoskelle luodaan ohjeet digitaalisten tuotteiden kehittämiseksi. Näin hyvät ideat ovat myös muiden paikallisten yritysten ja matkailutoimijoiden monistettavissa.
– Ideoiden valjastaminen toimiviksi tuotteiksi vaatii hyviä keskusteluyhteyksiä yrittäjien, osaajien ja matkailutoimijoiden kesken. Toiveissa on, että Äänekoskella innostutaan digitaalisen matkailun mahdollisuuksista tämän hankkeen vanavedessä, Laura Kortelainen sanoo.
Ensimmäinen askel on nyt ainakin otettu.
– On vielä vaikea arvioida, kuinka valmis maailma on digimatkailuun, mutta sen ei pidä estää tulevaisuuden mahdollisuuksien tutkimista. Sitä varten tällaiset kehityshankkeet ovat olemassa. Matkailun näkökulmasta Äänekoskella on valtavasti potentiaalia ja kansainvälisestikin arvostettua teknologista osaamista, Milla Hytönen toteaa.
TAIJA KOLEHMAINEN
