Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä piipahti Äänekosken toimipisteessä kertomassa ajatuksia perustulosta, omaishoitajien asemasta, laihduttamisesta, hampaiden paikkaamisesta ja eläkeiän nostosta. Rautaisessa iskussa oleva Hyssälä tuntuu olevan elämänsä kunnossa 66 vuotiaana.
Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä kävi Äänekoskella valottamassa paikallisen toimipisteen toimintaa. Viime vuonna Kela maksoi Äänekoskelle etuuksia 53,3 miljoonaa euroa. Suurimpana maksetut eläke-etuudet (10,86 milj), työttömyysturva (8,33 milj), sairaanhoitokorvaukset (7,97 milj) ja lapsilisät (5,86 milj).
– Monta kertaa jää unholaan tosiasia etuuksien määrästä paikkakunnittain. Kelan maksamat etuudet näkyvät paikkakunnan raitilla, sillä erilaiset etuudet ovat tärkeä perusturva ihmiselle ja usein myös ainoa tulo, Hyssälä muistuttaa.
Etuudet ovat kasvamaan päin, kun asumistuet ja työttömyysturvaetuudet ovat lisääntyvät.
– Kela on Äänekoskellakin vahva tulon lähde. Täällä on iso toimisto ja sen myötä monta työpaikkaa. Uuden tehtaan tulon myötä Kelan läsnäoloa kaivataan varmasti. Meillä on paljon etuuksia, joita myös työssäkäyvät käyttävät.
Hyssälä kertoo verkkopalveluiden käytön kasvavan kovaa kyytiä. Suuntaus tekee henkilöstörakenteeseen muutoksia.
– Suurin osa hakemuksista saapuu verkossa. Meillä on myös muita palvelukanavia kuten puhelin- ja kirjepalvelu sekä asiakaspalvelut. Näitä on kehitetty voimakkaasti.
Kela on saanut maksettavakseen uusia etuuksia koko ajan lisää. Vuonna 2017 voimaan astuvan perustoimeentulotuen valmistelu on käynnissä parasta aikaa.
– Se on vaativa ja iso etuus joka kelalle on uskottu. Meillä on hyvät it-järjestelmät ja huippuunsa kehitetty prosessi. Organisaatiomme on erikoistunut maksatukseen, olemmehan tehneet sitä jo liki 80 vuoden ajan. Tämä sujuu meiltä, Hyssälä sanoo.
Kelan aluehallinto poistui vuoden vaihteessa. Äänekosken näkökulmasta tämä ei näy asiakkaalle mitenkään.
– Kelan hallintouudistus ei taida näkyä kuin vain parempana palveluna. Kevensimme keskushallintoa, sillä aika on ajanut vanhan hallinnon ohi. Voimme siirtää resurssia muuhun. Digitalisaatio mahdollistaa työn tekemisen hyvin. Aika menee nopeasti ohi vanhojen systeemien ja me olemme uudistuva organisaatio, Hyssälä linjaa.
KESKITTÄMINEN tekee joillekin palveluiden käyttäjille ongelmia kun muun muassa Suolahden konttorin aukioloaikoja on supistettu voimakkaasti.
– Joudumme tarkastelemaan verkkoa siitä näkökulmasta jos ei ole asiakkaita ja silloin meidän täytyy tarjota jotain muuta kanavaa. Meillä ei ole suunnitteilla verkon supistamista, mutta totta kai palveluista voi tulla yhteispalveluita niin, että olemme kimpassa jonkun toisen kanssa. Me ja asiakkaamme tarvitsemme asiakaspalvelua nyt ja tulevaisuudessa. Minusta tuntuu, että pian mistään muualta ei saa enää henkilökohtaista palvelua paitsi Kelasta. TE-toimistot ovat alas ajettu ja palveluita tullaan hakemaan nyt meiltä, Hyssälä puuskahtaa.
Hyssälä toivoo, että omaishoidon tuki siirtyisi kunnilta Kelan maksettavaksi. Hän kokee omaishoitajien roolin kipeänä: omaishoitajat tarvitsevat tukea, ja monenlaista palvelua. Hän sanoo, että omaishoitajat säästävät yhteiskunnan varaoja omasta selkänahastaan.
– Tuki tulisi jaettua oikeudenmukaisemmin. Tämä ei onnistunut hallitusneuvotteluissa vielä, mutta sinne jäi kirjaus, että päätös ei ole vielä lopullinen. Neuvottelutilanteessa ei kyetty löytämään mallia jolla asian voisi hoitaa. Olen hyvin optimistinen siitä, että asiaan vielä palataan, Hyssälä tuumaa.
PERUSTULO kuulostaa Hyssälän korvissa väärältä termiltä. Hän kokee että asian voisi ilmaista sanalla työpankki.
– Työpankkikokeilua on jo tehty sosiaali- ja terveysministeriössä ministerinä olessani. Perustulossa ei ole kysymys siitä, että ihmisille annetaan passiiviseen toimintaan rahaa vaan maksatus tulee työpankin kautta. Työpankki tarkoittaa sitä, että jos on heiveröisessä työmarkkina-asemassa, eivätkä taidotkaan ole aivan priimaa, niin pankki kouluttaa ja kantaa riskit työnantajaan päin, ja saa ne etuudet ja tuet jotka työtön muutenkin sai. Olen koittanut lanseerata sanaa työpankki, mutta se ei ole mennyt perille. Sanana perustulo ei ole hyvä, sillä se herättää vääriä mielikuvia. Työmarkkina-asemia on parannettava kaikin voimin näillä tuilla. En näe mitään mahdollisuutta, että passiivisesta olemisesta pitää maksaa. Kai se sitten on 2000-luvun perustuloa nämä meidän maksamat pienimmät etuudet, jotka lainsäätäjä tarkoittanut maksettavaksi: työmarkkinatuesta, peruspäivärahasta ja tuleva perustoimeentulotuki. Jos kokeilulla saadaan rotia siihen, että voidaan ottaa vastaan lyhyitä työpätkiä, miten voidaan kouluttaa ja kuntouttaa ihmistä siten, että se kykenee siihen, minusta se on ok. Mallia ei ole tuotu vielä päivänvaloon eikä sitä, miten se toteutetaan ja missä.
NÄILLÄ NÄKYMIN Hyssälä jää eläkkeelle 1.1.2017. Hän on tuolloin 68-vuotias. Onko Kelan pääjohtaja itse esimerkkinä sille, että työiän nostamiseen on tarvetta?
– Näytän henkilökohtaisesti esimerkkiä, sillä en tunne, että olisin hetkeäkään liian vanha työelämään. Olen paremmassa iskussa kuin ikinä aiemmin työurani aikana. Tässä iässä osaa jo joitakin asioita: osaa avata ja sulkea oven ja sytyttää ja sammuttaa valot. Ne ovat tärkeitä ominaisuuksia, ja ne oppii tässä iässä. Lisäksi oppii erottamaan isot ja pienet asiat, Hyssälä nauraa.
Hyvässä iskussa olemiseen liittyy varmasti se, että Hyssällä on takanaan valtavan suuri painonpudotusurakka. Menetelmä oli looginen: liikunnan lisäämistä ja syömisen vähentämistä.
– Ja urakka jatkuu, että paino pysyy hallinnassa. Pudotin painoani vuodessa 26 kiloa. Olen hyvässä kunnossa nyt, sillä olen lisännyt liikuntaa. Minulla on niksejä laihduttamiseen, mutta kaikki ovat vaikeita ja vaativat pitkäjänteisyyttä ja aikaa. Tuumaakaan ei saa antaa periksi, vaakaa on on käytettävä ja katsottava mitä suuhunsa pistää: syödä saa vähän ja liikkua paljon. Myös syömisen sisältö on tärkeää. Täytyy myöntää että tonnikala ja rahka tulee jo korvista, Hyssälä ohjeistaa.
Hammaslääketieteen tohtori Hyssälä on viimeksi tarttunut poraan ja pihteihin vuonna 1996. Taito on tallessa ja houkutus olisi kova kääriä hihat ja kokeilla hampaiden hoitoa.
– Tosin tauko on ollut pitkä, ja tarvitsen koepotilaita. Kuka ilmoittautuu, Hyssälä kysyy ja nauraa makeasti ja jatkaa:
– Minulla on kauhea lauluääni. Kerran eräs potilaani sanoi, kuin lauloin työtä tehdessäni, että älä laula vaan poraa mieluummin. Sen täytyi olla kauheaa.
Menin Äänekosken Kelan konttoriin hiukan perhosia vatsassa. Olen aika ”virastokammoinen” noin yleensäkin ottaen.
Niin ystävällistä ja asiantuntevaa palvelua että en olisi osannut odottaa.(Edellisestä käynnistä vuosia) Kiitokset ”työn raskaan raatajille” !
Tässä on ymmärretty perustulo aivan väärin, ehkä valot eivät Kelan pääjohtajalla sitten syty latvaan asti vielä tässä iässä. Samaan aikaan Hollannissa ollaan kokeilemassa todellista perustuloa, ei byrokraattista sekamelskaa niin kuin tässä, joka olisi käytännössä aivan sama kaikille työttömille kuin nytkin. Perustulon ajatus on tehdä työntekemisestä aina kannattavaa ja vähentää byrokratiaa. Tuolla tavalla niin ei käy, mutta eipä tässä artikkelissa perustulosta puhuttukaan vaan ns. työpankista.