Hyvinvointialueen saama rahoitus vuodelle 2023 on hyvinvointialueelle siirtyneen toiminnan todellisia kustannuksia pienempi. Hyvinvointialue ei ole toimintansa aikana tehnyt sellaisia päätöksiä tai ratkaisuja, joilla olisi oleellisesti toiminnan kustannustasoa kasvattava vaikutus.
Keski-Suomen hyvinvointialueen tammi-kesäkuun talouden seurantatietojen perusteella muodostettu tilinpäätösennuste näyttää, että hyvinvointialueen talous olisi jäämässä alijäämäiseksi 95,8 miljoonaa euroa. Keski-Suomen hyvinvointialueen talousarvion mukaiset menot ovat noin 1,3 miljardia euroa.
Taustaa rahoitukselle
1.1.2023 lähtien hyvinvointialueiden talous on ollut osa julkisen talouden suunnitelmaa ja siten valtion talousohjausta. Rahoituksen perustana on, että se turvaa perustuslain edellyttämällä tavalla riittävien sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palveluiden järjestämisen, mutta hyvinvointialueet päättävät itse itsehallinnon nojalla rahoituksen käytöstä ja kohdentamisesta.
– Hyvinvointialueuudistuksen lähtökohtana on ollut, että valtion rahoitus vastaa hyvinvointialueille siirtyvän toiminnan kustannuksia. Tämä ei näytä kuitenkaan toteutuvan vuoden 2023 rahoituksen osalta. Rahoitusmalli ei riittävästi huomioi siirtyneen toiminnan todellista vuodenvaihteen kustannustasoa eikä tämänhetkistä kustannustason muutosta, kertoo hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet.
Vuoden 2023 valtion rahoitus perustuu kuntien ja kuntayhtymien vuosien 2021 tilinpäätösten ja 2022 talousarvioiden tietoihin. Vuonna 2022 kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannukset toteutuivat tilinpäätöksissä monilta osin talousarvioita suurempina. Rahoitusta korjataan vastaamaan vuoden 2022 toteutunutta kustannustasoa niin kutsutulla kertakorvauksella, joka Keski-Suomen hyvinvointialueelle on arvion mukaan 51 miljoonaa euroa. Näin korjattunakaan vuoden 2023 rahoituksen taso ei vastaa hyvinvointialueelle siirtyvän toiminnan todellisia kustannuksia.
Hyvinvointialueiden rahoitus ei vastaa siirtyneen toiminnan kustannuksia
Keski-Suomen hyvinvointialueen vuoden 2023 rahoitus on arviolta yli 80 miljoonaa euroa pienempi kuin hyvinvointialueelle siirtyneen toiminnan tosiasialliset kustannukset vuonna 2023.
Rahoitusvaje ilmenee hyvinvointialueen tuoreesta talouden puolivuotiskatsauksesta.
Puolivuotiskatsaus ennakoi hyvinvointialueen talouteen vuoden loppuun mennessä noin 96 miljoonan euron vajetta, kun talousarviossa ennakoitiin 44 miljoonaa.
– Pääosin vajeen kasvu johtuu syistä, jotka eivät olleet tiedossa vuoden 2023 talousarviota tehtäessä. Näitä ei ole myöskään valtion rahoituksessa huomioitu. Rahoituksen vajeen vuoksi on erittäin vaikea yhtä aikaa tasapainottaa taloutta ja huolehtia lakien mukaisista perusoikeuksista, kertoo Tollet.
Keski-Suomen hyvinvointialueen valtion rahoitus on siirtyvän toiminnan todellisia kustannuksia pienempi seuraavista syistä:
- Sosiaali- ja terveysalan palkkauksen ns. perälautaratkaisun vaikutuksia (maaliskuu 2023) ei ole huomioitu hyvinvointialueiden vuoden 2023 rahoituksessa, arvioitu vaikutus noin 9,7 miljoonaa euroa
- Lainsäädäntöön perustuvat tilavuokrat kunnille ovat aiempaa tilakustannusten tasoa ja vuoden 2023 talousarviota suuremmat, vaikutus noin 10,5 miljoonaa euroa
- Hintojen nousu on alkuvuoden 2023 aikana ollut hyvinvointialueindeksiä suurempaa, arvioitu vaikutus noin 16 miljoonaa euroa
- Ympärivuorokautisen asumispalvelujen hinnankorotukset 1.4.2023 alkaen ovat olleet 10–25 %, arvioitu vaikutus 10 miljoonaa euroa
- Korkotaso on noussut arvioitua enemmän, vaikutus noin 3,6 miljoonaa euroa
- Korona-ajasta jäänyt hoito- ja hoivavelka on kasvattanut palvelujen tarvetta enemmän kuin ennakoitiin, arvioitu vaikutus yli 30 miljoonaa euroa
- Lakisääteisten velvoitteiden tiukentuminen vuonna 2023 on lisännyt kustannuksia enemmän kuin rahoituksen kasvu, arvioitu vaikutus noin 3 miljoonaa euroa asumispalvelujen hinnankorotusten lisäksi
Vuoden 2023 talouden vajetta kasvattavat valtion rahoituksen puutteiden lisäksi työvoiman saatavuuden vaikeudet. Erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa työpanosta on jouduttu hankkimaan normaalia korkeammilla kustannuksilla, vaikutus arviolta 23 miljoonaa euroa vuositasolla.
Hyvinvointialueet eivät pysty toteuttamaan asukkaidensa lakisääteisiä palveluita nykyrahoituksella
– Perustehtäväämme ihmisten perusoikeuksien ja lakisääteisten palveluiden turvaamisessa vaikeuttaa se, että rahoitus ei vastaa meille siirtyneen toiminnan kustannuksia. Emme ole alkuvuoden aikana tehneet sellaisia päätöksiä tai ratkaisuja, joilla olisi oleellisesti toiminnan kustannustasoa kasvattava vaikutus, kertoo Tollet.
– Suuruusluokaltaan lähes 100 miljoonan euron rahoituksen vaje vastaa keskimäärin noin 2 000 henkilötyövuoden kustannusta. Hyvinvointialueen ei ole mahdollista samaan aikaan toteuttaa lainsäädännön velvoitteita ja karsia toimintaansa näin paljon loppuvuoden aikana talouden tasapainottamiseksi, kuvaa Tollet.
Tuottavuusohjelman toimenpiteet
Aluehallitus arvioi ensi tiistaina kokouksessaan toimenpiteitä puolivuotiskatsauksen tietojen perusteella. Hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet ennakoi, että talouden tasapainottamiseksi aluevaltuuston toukokuussa 2023 hyväksymän tuottavuusohjelman toimenpiteet toteutetaan täysimääräisesti vuosien 2024–2026 aikana. Hyvinvointialueen tulee tasapainottaa taloutensa vuoteen 2026 mennessä.
Talouden raamit otetaan huomioon niin sosiaali- ja terveydenhuollon linjausten, pelastustoimen ja ensihoidon palvelutasopäätöksen ja palveluverkkoratkaisujen valmistelussa. Näitä valmistellaan syksyn 2023 aikana.
Vuonna 2023 syntyvä alijäämä huomioidaan vuosien 2024–2026 talouden tasapainottamissuunnitelman valmistelussa. Tavoitteena on, että jo vuoden 2024 talousarviossa hyvinvointialueen menot sopeutetaan vastaamaan valtion rahoituksen tasoa. Kertyneet alijäämät katetaan pääosin vuosien 2025–2026 aikana. Vuosien 2024–2026 taloussuunnitelman laatiminen on parhaillaan käynnissä.
Talouden tilannekuva edelleen epävarma
Koko vuoden talouden ennusteen laatiminen on edelleen haastavaa, koska aikaisempaa vertailutietoa hyvinvointialueen koko toiminnasta ja taloudesta ei ole käytettävissä. Ennuste sisältää edelleen merkittäviä epävarmuustekijöitä ja ennuste on laadittu varovaisuuden periaatetta noudattaen. Ennuste on heikompi kuin tasaisen vauhdin kertymällä laskettu ennuste olisi.
Hyvinvointialueiden rahoituksen tasoa tarkastetaan vuosittain
Hyvinvointialueiden rahoitusmallin mukaan valtio tarkistaa hyvinvointialueiden rahoituksen tasoa vuosittain takautuvasti vastaamaan hyvinvointialueiden toteutuneita kustannuksia. Vuoden 2023 toteutuneisiin kustannuksiin perustuva rahoituksen tarkistus vaikuttaa kuitenkin vasta hyvinvointialueiden vuoden 2025 rahoitukseen. Vuosittain käydään ministeriöiden ja hyvinvointialueiden väliset ohjaus- ja arviointikeskustelut, joiden yhtenä tarkoituksena on arvioida hyvinvointialueiden toimintaa ja rahoituksen riittävyyttä sekä rahoituslain kriteerien toimivuutta. Vuoden 2023 neuvottelut järjestetään marraskuussa 2023.
– Tuomme rahoituksen haasteen esiin syksyllä käytävissä ministeriöneuvotteluissa, sanoo Tollet.
