Elokuussa valmistuneen alustavan luokituksen mukaan Keski-Suomen luokitteluista järvistä suurin osa on erinomaisessa tai hyvässä ekologisessa luokassa. Jokien osalta tilanne on hieman heikompi – joukossa on myös runsaasti tyydyttäviä jokimuodostumia. Merkittävin vesien tilaa heikentävä tekijä on liiallinen ravinnekuormitus ja sen aiheuttama rehevöityminen.
Luokittelussa arvioidaan ihmistoiminnan aiheuttamaa muutosta verrattuna vesistön luonnontilaan. Vähiten ihmistoiminnan vaikutus näkyy karuissa ja suurissa järvissä, kuten Keiteleessä ja Päijänteessä. Tyydyttävässä luokassa ovat puolestaan pienet, rehevöityneet järvet, joiden valuma-alueen maankäyttö aiheuttaa runsasta ravinnekuormitusta. Näitä vesiä löytyy esimerkiksi Saarijärven reitiltä ja Leppäveden-Kynsiveden alueelta. Valuma-alueen maaperä ja maankäyttö vaikuttavat myös jokien ekologiseen tilaa. Joki-muodostumien ekologisen tilan arvioinnissa korostuvat lisäksi hydrologis-morfologisten eli rakenteellisten muutosten vaikutukset.
Maakunnan tasolla suuria muutoksia vesistöjen ekologisessa tilassa ei ole vuosien mittaan havaittu, sillä vesien tila muuttuu hitaasti. Yksittäisten vesistöjen luokkamuutoksia parempaan tai heikompaan on tapahtunut. Esimerkiksi Tuomiojärvi ja Nytkymenjoki ovat nousseet hyvään luokkaan. Luokittelukausien välistä vertailtavuutta vaikeuttaa luokittelujärjestelmässä tehdyt tarkennukset. Lisäksi vesien tilan seuranta-aineistoa kertyy jatkuvasti lisää, erityisesti biologisen aineiston osalta, mikä voi näkyä tilaluokan muutoksena.
Luokitus perustuu ekologiaan, ei pelkään veden laatuun
Pintavesien luokittelun pohjana ovat erilaiset pintavesityypit. Tyypittelyssä huomioitu mm. muodostuman koko, veden väri ja valuma-alueen maaperän turvepitoisuus. Jokaiselle luokittelutekijälle on puolestaan määritelty tyyppikohtaiset luokkarajat.
Ekologisen tilan luokittelussa tarkastellaan ensisijaisesti vesistön biologista tilaa. Hyvä ekologinen tila tarkoittaa, että esim. kalojen, pohjaeläinten, vesikasvien ja planktonlevien esiintymisessä sekä lajistossa on korkeintaan vähäisiä ihmisen toiminnasta aiheutuvia muutoksia. Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon veden laatu, kuten kokonaisravinteet, pH ja happipitoisuus sekä hydrologis-morfologiset (mm. säännöstely ja vaellusesteet) laatutekijät. Kattavaa seuranta-aineistoa ei ole saatavilla kaikista vesimuodostumista, joten luokittelu on osin jouduttu tekemään asiantuntija-arviona. Luokkia on viisi: erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono.
Luokittelu ohjaa toimenpiteiden suunnittelua
Luokittelun avulla saadaan tietoa niistä vesistä, jotka vielä tarvitsevat toimia hyvän tilan saavuttamiseksi tai ylläpitämiseksi. Vesien tilan parantaminen on pitkäjänteistä työtä ja se vaatii alueen toimijoilta laajaa yhteistyötä ja sitoutumista. Rahoitusta vesiensuojeluun voi hakea esimerkiksi ympäristöministeriön käynnistämästä vesiensuojelun tehostamisohjelmasta 2019-2023.
Kaikilla vesistöistä kiinnostuneilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä vuoden 2020 lokakuussa alkavassa kuulemisessa. Lopullinen tilaluokitus julkaistaan vesienhoitosuunnitelmissa, jotka hyväksytään valtioneuvostossa joulukuussa 2021.
