Kaupunginhallitus päätti, että keskushallintoon otetaan hallintojohtajan tehtäviä hoitamaan ympäristövalvonnasta viranhaltija. Mitä tehdään, jos ympäristötoimeen ei palkata sijaista?
Sekä Pirkko Sihvonen että Jouni Kurkela ovat aiemmin ilmaisseet olevansa kiinnostuneita tehtävästä ja molemmat ovat päteviä ja kykeneviä hoitamaan tehtävää.
Kaupunginhallituksen päätöksessä todetaan kuitenkin, että ympäristötoimeen ei palkata ketään sijaiseksi. Ikään kuin siellä olisi liikaa työntekijöitä, joista voi napsaista yhden pois. Todellisuudessa he tekevät jatkuvasti ylitöitä voidakseen hoitaa ympäristövalvonnalle kuuluvat tehtävät.
YMPÄRSTÖ- JA RAKENNUSVALVONNASSA on yhteensä seitsemän virkaa, joista täytettynä on 5,6. Kaupungin säästötalkoisiin on henkilöstön osalta osallistuttu jo 0,75 toimistohenkilön sekä 0,4 ympäristötarkastajan verran.
Yhden henkilön siirtäminen keskushallintoon tarkoittaisi ympäristövalvonnan työpanokseen kolmanneksen eli yli 30 prosentin vajausta. Tehtävät eivät kuitenkaan ole vähenemässä, päinvastoin.
Ympäristölautakunnan talousarviosta liki 90 prosenttia menee seudullisten palveluiden järjestäjille Jyväskylään pelastustoimeen, Laukaaseen ympäristöterveydenhuoltoon sekä Saarijärvelle maaseutuasioihin ja niihin meneviin rahoihin lautakunta ei voi itse vaikuttaa.
KOHTUULLISTA OLISI turvata kunnan omassa päätösvallassa olevan ympäristötoimen ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan osalta resurssit toimintakykyisellä tasolla. Rahaa siihen menee nykyisin alle kolme promillea kaupungin talousarviosta eli noin 280 000 euroa vuodessa.
Kaupungin elinkeinoelämän rakenne ja odotettavissa olevat isot metsäteollisuuden hankkeet, kaupunkikuvaan kohdistuvat vaatimukset, ympäristön tilan aktiivinen seuranta sekä vesiosuuskuntien poikkeuksellisesta määrästä aiheutuvat tehtävät asettavat erityisiä haasteita ympäristötoimelle.
Poikkeuksellista on myös se, että ympäristönsuojeluviranomainen osallistuu erittäin paljon maankäyttö- ja rakennuslain mukaisiin tehtäviin.
Koko paletin hoitaminen käy mahdottomaksi, jos henkilöstöä nykyisestä vähennetään. Rakennusvalvonta ei ole vain rakennuslupien myöntämistä eikä ympäristönsuojelu ympäristölupia.
JÄTETÄÄNKÖ SIIS ilmanlaadun seuranta tekemättä, öljyonnettomuuksien torjunta kesken, jätevesipäätökset tekemättä? Vai olisiko parempi jättää maa-ainesluvat myöntämättä ja valvomatta, roskaiset alueet ja ränsistyneet rakennukset puuttumatta ja rantametsät hakattavaksi kokonaan paljaiksi?
Kokonaisuutena tämä kaupunginhallituksen päätös jos joku on sitä hölmöläisten puuhaa, jossa peittoa jatketaan ottamalla pala toisesta päästä.
Vai vallitseeko kaupunginhallituksen pöydän ympärillä yleinen ympäristönsuojelukielteisyys? Tämäkin tulee väistämättä mieleen, kun valmisteilla olevat ympäristönsuojelumääräykset ovat seisoneet hallituksessa jo puolitoista vuotta.
KIMMO TUIKKA (Vihr.)
YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN PUHEENJOHTAJA
voi voi, äänekoski on kohta suossa, jos ei ole jo. painuminen on alkanut ja kovaa vauhtia. nyt kun olisi valtuustossa rohkeutta laittaa asiat ennalleen, olisi toivoakin. ja tiedätte mitä tarkoitan.
Tässä tapauksessa ei ole kyse leikkauksesta kaupungin ympäristötoimessa, vaan paluusta järkeviin rakenteisiin.
Uuden teollisuusinvestoinnin turvaaminen on kaupungin tärkein lähiajan tehtävä. On viisasta nähdä kokonaisuus omien sulkeutuneisuuteen vaipuvien intressien yli.
Äänekoskella on pärjätty perinteisesti järkevällä ympäristöhallinnolla. Vasta ihan viime vuosikymmeninä se on alkanut paisua. Toki maatalouden valtavat päästöt kaipaavat kaitsijansa, koska tuottajista ei itse ole päästöjään hillitsemään.
Ympäristötoimen viranhaltijat hoitavat kaupungin vastuulla olevia lakisääteisiä tehtäviä, jotka vaativat alan asiantuntemusta. Ja näitä tehtäviä valtio jatkuvasti lisää.
Ympäristötoimen työskentely ei ole ristiriidassa uuden teollisuusinvestoinnin kanssa. Päinvastoin, he jopa osallistuvat hankkeen ympäristövaikutuksia käsittelevän yhteistyöryhmän toimintaan. Myös metsäteollisuudella on selkeä halu hoitaa hanke nykyajan – ja jopa tulevaisuuden – ympäristönsuojeluvaatimuksien mukaisesti. Ympäristöosaaminen on sillekin selkeä markkinavaltti, kuten nykyiselle sellutehtaallekin se on ollut.
Paluuta 1980-lukua edeltävään aikaan ei ole. Sillä mallilla ympäristönsuojelun taso on esim. nykypäivän Kiinassa, jossa ihmiset kuolevat kaupunkien ilmansaasteisiin ja peltoalasta viidennes on teollisuuden päästöjen myrkyttämää.
Saisiko ihan konkreettisia tietoja, mitä nämä ympäristötoimen henkilöt tekevät? Tyyliin nimike ja perään selitys tehtävistä.
Aukeaisi asiat tällaiselle tavan tallaajallekin paremmin, ei sana ”viranhaltija” kerro vielä mitään, pikemminkin antaa kuvan turhantärkeästä ja turhasta pikkupomosta.
Lisäyksenä vielä, että sinällään KAIKISTA kaupungin viranhaltijoista voisi olla samanlainen. Olisi todella mukava tietää jokaisen hemmon OIKEA toimenkuva 😉 😀
Kokosin joitakin linkkejä asiakokonaisuuden hahmottamiseksi asiasta kiinnostuneille.
Viranhaltijat ja yleistä tietoa ympäristönsuojeluyksikön töistä:
http://www.aanekoski.fi/asukkaalle/asuminenjaymprist/ymparistonsuojelu/
Kuntien ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävät:
http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/ymparisto/ymparistonsuojelu/kunta/Sivut/default.aspx
Lyhyt lainaus edellisestä: ”Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävänä on lupa- ja valvontaviranomaistehtävänsä lisäksi toimia paikallistason yleisen ympäristönsuojelun edun valvojana. — ajaa kestävän kehityksen ja samalla kunnan yleistä etua”
Äänekosken kaupungin hallintosäännössä määrätyt tehtävät, s. 25 alkaen:
http://www.aanekoski.fi/files/hallinto/hallintosaanto2013.pdf
Esimerkiksi ympäristölautakunnan kokousasioita, joiden valmistelusta he ovat vastanneet:
http://mail.aanekoski.fi/uusidyna/kokous/TELIN-15781.HTM
Edellisestä voi päätellä että huomattava osa työajasta menee erilaisten lausuntojen sekä lupa-asioiden valmisteluun ja niitä ei tehdä pelkästään kirjoituspöydän ääressä vaan ne edellyttävät yleensä myös paikan päällä käyntiä, asianosaisten kanssa neuvottelemista jne. Lautakuntaan tulevien asioiden lisäksi työaikaa kuluu viranhaltijoiden ratkaisuvaltaan kuuluvuien asioiden valmisteluun, joihin pätee em. käytännöt.
Lainsäädäntö muuttuu koko ajan ja siten tehtävät lisääntyvät:
http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/ymparisto/ymparistonsuojelu/kunta/Documents/Kuntien%20ymp%C3%A4rist%C3%B6nsuojeluviranomaisten%20teht%C3%A4vien%20kehitys%201986%20-%202012.pdf
Hei Kimmo, tässä muutamia mietteitä juttusi johdosta ja muutenkin.
Huolestuttaa ympäristöviranomaisen siirtäminen hallintotehtäviin, jos tilalle ei palkata ketään. Se merkitsisi olemassa niukkojen resurssien vähenemistä edelleen, mikä varmasti tulee näkymään ympäristön tilan heikkenemisenä, kun riskit lisääntyvät teollisen toiminnan ja liikenteen kasvun jne. myötä.
– Olisiko mahdollista saada tukea ja apua Keski-Suomen piiristä? – Miten saataisi tavallisten ihmisten ääni kuulumaan ja ihmiset talkoisiin ympäristön puolesta? – Auttaisiko jonkinlainen yleinen keskustelutilaisuus ympäristöasioista (vrt. kuntalaisten kyselytunti 17.01.2019, joka kumpikin osapuoli piti hyvänä), ja millaista ”porkkanaa” pitäisi tarjota ihmisten saamiseksi mukaan toimimaan?
Tsemppiä toimintaan ja iloitaan upeasta talvisesta luonnostamme!
Terveisin, Sinikka T.
Kuten Sinikka ehkä huomasit, alkuperäinen kirjoitus on viiden vuoden takaa, vuodelta 2014. Kun nyt täytettävänä olevaan ympäristöpäällikön virkaan saadaan viranhaltija valituksi, toimialan henkilömäärä on kohtuullisen hyvä, kun päällikön lisäksi töissä on kaksi ympäristötarkastajaa.