Musiikki on syvällä meissä. Miksi siis jättää musiikin tuoma voimavara käyttämättä, sanoo kulttuuriavustaja Heidi Kurtti ja kannustaa musiikkitestamentin tekoon.
Monen tutkimuksen summa on yksiselitteisen selvä: musiikki aktivoi aivoja, ja laulamisesta saatu positiivinen voima on kiistatonta. Musiikilla voidaan kohentaa ja jopa parantaa muistisairaan tai aivotapahtumasta toipuvan henkilön muistia ja saada mieliala kohentumaan. Musiikilla ja erityisesti laulamisella voidaan tukea toimintakykyä. Kuka harrastaa musiikkia, tietää, että laulaminen ja soittaminen tai vain musiikin kuuntelu rentouttaa ja lisää energiaa – riippuu ihan musiikin laadusta mihin suuntaa haluaa itseään viedä. Musiikki vähentää stressiä, joten miksipä tätä tuiki tavallista, jokaisen ulottuvilla olevaa asiaa ei otettaisi hyötykäyttöön!
Äänekosken kulttuuritoimessa lokakuun alussa aloittanut kulttuuriavustaja -nimikkeellä toimiva muusikko, musiikkipedagogi ja laulunopettaja Heidi Kurtti levittänyt musiikin ilosanomaa kaupungin päiväkoteihin ja vanhuspalvelukeskuksiin.
– Olen kokenut työni hyvin tärkeänä ja aivan mahtavana! On ollut ilo olla osana näiden ihmisten arkea, Heidi kertoo Tukipuussa olleen entisten lasten muskarin päätteeksi. Puolituntisen tuokion aikana laulettiin yhdessä, pysähdyttiin kuulolle ja pistettiin nivelet liikkeelle.
Tuokio päättyi yhteislauluun ”Taivas on sininen ja valkoinen”. Sanoja ei tarvinnut jakaa, vaan tutun kappaleen sanat ja sävel kumpusivat muistin sopukoista. Parikymmenpäinen joukko lauloi upeasti yhteen, ja lauluun yhtyivät myös henkilöt, jotka eivät juurikaan enää sairautensa vuoksi puhu.
– Vaikka ihmisen muisti ja toimintakyky alkaisivat heikentyä, musiikkimuistot säilyvät loppuun saakka. Kun kadottaa musiikin, lakkaa ihminen olemasta, Heidi sanoo.
Musiikkia voidaan käyttää aivosairauksista kuntoutumisen ja muun muassa Alzheimerin taudin hoidon tukena.
– Merkitykselliseksi ja mieluisaksi koettu musiikki liittyy usein elämän tärkeimpiin asioihin: ihmissuhteisiin, elämän tärkeisiin hetkiin ja käännekohtiin. Musiikki ja siihen kietoutuneet muistot tallentuvat aivoissa alueelle, jossa Alzheimerin tautiin liittyvä kudostuho tapahtuu viimeisenä. Oikean musiikin avulla nämä muistot voivat palautua. Muun muassa tästä syystä sillä on valtavasti kuntoutuksellista ja sairauden etenemistä hidastavaa merkitystä, Heidi kertoo.
Heidi on Äänemme Soi -projektin ”äiti” ja on kulttuurisessa vanhustyössä muistisairaiden parissa havainnut, että aniharvan muistisairaan tärkeät kappaleet ovat tiedossa siinä vaiheessa, kun hän ei enää itse pysty niistä kertomaan.
– Aktiivisesti musiikkia harrastaneista tietoa on toki tietoa enemmän, mutta heidänkin kohdalla kappaleiden henkilökohtaisuus ja merkityksellisyys jää usein pimentoon. Omaisetkaan eivät välttämättä kaikkia tärkeitä kappaleita tiedä. Tästä syystä olisikin tärkeää, että tieto mielimusiikista tulisi ihmiseltä itseltään, Heidi sanoo, ja antaa tärkeä vinkin:
– Kannattaa käydä kirjaamassa OmaKantaan hoitotahtoonsa tiedon lempimusiikistaan sekä niistä kappaleista, jotka kokee elämänhistoriansa kannalta merkitykselliseksi.
Kiitos vinkistä, kävin heti kirjaamassa! Ajatellaanpa henkilöä, joka on koko ikänsä kuunnellut klassista musiikkia. Hän on laitoksessa, jossa joka aamua laitetaan huoneeseen kuuluville iskelmäradio.
– Tarkoitus on hyvä, mutta jos ihminen inhoaa musiikkia joka vallitsee, eikä hän voi siihen itse vaikuttaa, musiikki ei ehkä tässä tapauksessa ole hänelle hyödyllistä, vaan voi vaikuttaa mielialaan ja vointiin jopa negatiivisesti.
Järkeen käypä juttu. Olisi kamala ajatus joutua kuuntelemaan ysärimusiikkia päivästä toiseen, kun haluaisi nauttia vaikkapa Neil Youngista tai Clashista! Makuja ja musiikkigenrejä on moneen lähtöön, ja juuri siksi musiikkitestamentin teko on tärkeä asia.
Heidi on käynyt jo kolmessa residenssissä: Sumiaskodilla, Kotisatamassa ja Tukipuussa. Seuraava residenssi on Konginkankaalla.
– Olen kussakin paikassa kahden viikon ajan. Tutustun ihmisiin ja talon tapoihin, ja pidän erilaisia musiikillisia tuokioita. Minut on otettu vastaan erinomaisen hyvin sekä henkilökunnan että asukkaiden puolesta. Pian vuoden kestänyt koronakurimus on vaikuttanut vanhusten kulttuuristen oikeuksien toteutumiseen ankarasti. Vierailuja on rajoitettu ja ulkopuolisten järjestämä kerhotoiminta on pistetty jäihin. Tällaisena aikana olen kokenut työni erityisen tärkeäksi, ja mieltä lämmittävät vanhusten sanattomat tai sanalliset palautteet, jotka vahvistavat tätä kokemusta, Heidi sanoo.
Yhteiset ja yhteisölliset musiikkihetket aktivoivat aivoja ja tuovat kehollista virikettä.
– Aktivoidaan ajatuksia sekä liikettä, kuunnellaan musiikkia ja muistellaan.
Myös elämyksellisyys on tärkeää. Taidekokemusta syventääkseen ammattilainen tekaisee vaikka laulun hetkessä improvisoiden.
– Otimme aiheeksi, mikä oli mieluisin joululahja, jonka on koskaan saanut. Tein ihmisten tarinoista improlauluja, ja voi että ne hetket olivat latautuneita!
MusiikkiI on syvällä meissä. Miksi siis jättää musiikin tuoma voimavara käyttämättä?
– Tehkää musiikkitestamentti, kysykää läheisiltänne, mitä he haluavat kuulla, sitten kun itse eivät voi enää kertoa. Musiikilla on suuri kuntouttava vaikutus, ajatelkaapa kehtolaulua, vanhoja tuttuja koululauluja tai rakkauslauluja. Ne ovat muistissa, vaikka ei sitä huomaisikaan. Myös tunteet ja ihmissuhteet ovat varastoituneet musiikkiin. Sydän tuntee ja musiikki tallentaa sen syvälle muistin lokeroihin. Jos ihminen on edennyt muistisairaudessaan niin pitkälle, ettei muista yksityiskohtia tai omaa puolisoaan, hän voi muistaa musiikin avulla tunteen, Heidi Kurtti sanoo.
Nyt on tullut siis aika tehdä musiikkitestamentti, sillä mikä olisi kamalampaa, kuin kuunnella inhoamaansa kappaletta päivästä toiseen!
