Kuntaliiton tekemästä kyselystä selviää, että kunnan- ja kaupunginjohtajat löytävät kunnallisessa päätöksentekojärjestelmässä useita muutoskohteita. Kyselyyn vastanneista 129 kuntajohtajista 82 prosenttia haluaa rajata kuntien henkilöstön kelpoisuutta kunnan luottamuselimiin nykyisestä niin, että kunnanhallituksen jäsenenä ei voi olla oman kunnan viranhaltijoita tai työntekijöitä.
– Tulos kertoo tarpeesta selkeyttää kuntajohtamisen rooleja ja vähentää mahdollisia eturistiriitoja. Jatkopohdinnoissa on samalla syytä muistaa perustuslain takaamat vaikutusmahdollisuudet kaikille kansalaisille, Kuntaliiton tutkimus- ja kehityspäällikkö Kaija Majoinen kertoo.
Kaksi kolmasosaa vastanneista kannatti niin sanottua ministerimallia, jossa lautakuntien puheenjohtajat ovat automaattisesti kunnanhallituksen jäseniä. Reilut 40 prosenttia piti tarpeellisena kunnanhallituksen puheenjohtajan tehtävän muuttamista osa-aikaiseksi mahdollistamalla tälle yksi kokonainen päivä viikossa tehtävien hoitamiseen.
– Selvityksen vahva viesti on, että johtavien luottamushenkilöiden, erityisesti valtuuston ja hallitusten puheenjohtajien työ ja rooli koetaan entistä tärkeämmäksi osaksi kunnan johtamisen kokonaisuudessa. He eivät ole enää vain perinteisessä kokousten puheenjohtajan roolissa vaan poliittisten prosessien johtajia ja luomassa edellytyksiä sille, että kunnissa pystytään tekemään strategisia päätöksiä, sanoo Majoinen.
Puolet vastanneista kuntajohtajista arvioi, että kuntalain mukaisessa kuntajohtajan irtisanomisprosessissa on muutostarpeita. Tällä hetkellä eroprosessin voi käynnistää neljäsosa valtuutetuista, jotka eivät koe, että kuntajohtaja nauttii luottamusta. Kaksi kolmasosaa pystyy erottamaan kuntajohtajan.
– Kuntajohtajakin voi epäonnistua työssään ja jollei yhteistä näkemystä jatkamisen edellytyksistä löydy, myös irtisanomisen tulee olla mahdollista. Perusteiden tulee kuitenkin olla lainmukaisia ja asiaperusteisia, toteaa Suomen Kuntajohtajat ry:n puheenjohtaja Jaana Karrimaa.
