ÄKS

Ramin Kortti 61: Keitele-järvi postikorteissa

22.06.2014 10:00 (muokattu 18.07.2014 08:17)
Keitele oli ensin jääkauden jälkeisen meren lahti, sitten suurjärvi yhdessä Päijänteen kanssa. Nykymalliseksi se muodostui kun maankuoren kohotessa Äänekoski murtui etelään 3300 vuotta sitten. Kun karttoja alettiin 1500-luvulla tehdä, Keitele ei niihin päässyt vielä pariin sataan vuoteen. Vasta 1700-luvun puolivälissä Ruotsille onnettoman sodan (1742-43 Hattujen sota) jälkeen sekä Ruotsissa että Venäjällä levisi tietoa Keiteleestä uusien karttojen myötä. Ruotsissa oli kyllä tehty jo 1688 kartta (Karl Gripenberg), jossa Keitele oli melko hyvin kartoitettu, mutta se julistettiin heti salaiseksi eikä yhtään karttaa painettu. Kuninkaalta varastetun karttakopion myötä niitä sitten kyllä joitakin levisi Eurooppaan jo 1700-luvun alussa. Tässä on vuoden 1662 tyypillinen kartta Suomen sisämaasta. Päijänne kyllä näkyy hyvin, kuten jo 1500-luvun alun kartoissakin, mutta siitä pohjoiseen on perin summittaisesti merkattu uuden hallintopitäjän, Rautalammin (1561), paikka – eikä suurta Keitelettä näy ollenkaan. Kartantekijät eivät itse käyneet paikalla, joten tieto hyvistä eränkäyntialueista oli vielä varjeltunut.

”Keitele vehmas” on maakuntajärvi (2011 valittu) 3706 järven Keski-Suomessa. Postikortit Keiteleestä ovat kuitenkin varsin harvalukuisia. Keitele kyllä esiintyy lukuisissa postikorttikuvissa eri kuntien nimellä, mutta varsinaisesti Keitelejärvi-nimellä vain muutamissa ilmakuvissa.

Vaikka järvellä on pituutta 85 kilometriä, Keiteleen selkien rikkonaisuuden vuoksi kuviin saadaan yleensä vain pieniä vesialueita kerrallaan – ja muut kulttuurikohteet rannoilla saavat etusijan.

Konginkankaan puolelta löytyvät 27.7.1934 kuvattu korttisarja (Karhumäki), joissa suunnistamiseksi tässä ohjeet: N:o 491 on Haapaniemen– Soskonniemen seutuja, ja kuvassa näkyy mm. Kuoppalan ja Soskon Kirkkorannan nuottakodat.

Konginkankaan puolelta löytyvät 27.7.1934 kuvattu korttisarja (Karhumäki), joissa suunnistamiseksi tässä ohjeet: N:o 491 on Haapaniemen– Soskonniemen seutuja, ja kuvassa näkyy mm. Kuoppalan ja Soskon Kirkkorannan nuottakodat.

 N:o 494 on Riihiniemen–Riihilahden–Soskonniemen näkymiä. Kortti numero 492 on Aroniemen esittelyä Karttuselälle (Muorinmatalaan päin) eli Viitasaaren puolta kunnanrajaa.

Kortti numero 492 on Aroniemen esittelyä Karttuselälle (Muorinmatalaan päin) eli Viitasaaren puolta kunnanrajaa.

Sarjassa siis on otettu myös numero 493, mutta se on melko epäonnistunut otos epätarkasta rantaviivasta, josta ei ilmeisesti ole postikorttia tehtykään. Yksi harvinainen löytynyt kortti on numeroimaton ”Keiteleenjärvi”, jossa on sama kuva kuin n:o 491 Haapaniemi–Soskonniemi. Tämän kortin taustapainatuskin on niitä varhaisimpia: ”Veljekset Karhumäki, Keljo”.

N:o 494 on Riihiniemen–Riihilahden–Soskonniemen näkymiä. Sarjassa siis on otettu myös numero 493, mutta se on melko epäonnistunut otos epätarkasta rantaviivasta, josta ei ilmeisesti ole postikorttia tehtykään. Yksi harvinainen löytynyt kortti on numeroimaton ”Keiteleenjärvi”, jossa on sama kuva kuin n:o 491 Haapaniemi–Soskonniemi. Tämän kortin taustapainatuskin on niitä varhaisimpia: ”Veljekset Karhumäki, Keljo”.

Tämä kortti on samaa sarjaa edellisten kanssa eli Karhumäki n:o 3213. Kuvassa on Pahitunsalmi Hautsalon ja Sorvasalon välissä.

Tämä kortti on samaa sarjaa edellisten kanssa eli Karhumäki n:o 3213. Kuvassa on Pahitunsalmi Hautsalon ja Sorvasalon välissä.

Keitelejärven historia ei ole mahdottoman pitkä, sillä kartoilla se näkyy vasta 1700-luvun puolivälistä. Sitä ennen Keitele puuttui kartoilta kokonaan – vaikka hämäläiset eränkävijät metsästivät kauppaa varten arvokkaita majavia ja pyysivät koskista lohta vuodesta toiseen Keiteleellä jo ainakin 1200-luvulta alkaen.

Koska asutus vakiintui 1500-luvun lopulta alkaen, saattaa vanhempia karttoja löytyä yksittäisistä ranta- ja koski-alueista vaikka itse suurta Keitelejärveä ei ollutkaan ”olemassa”. Aatelisten omistukseen joutuminen oli yksi syy karttojen teolle, sillä pitihän heidän tarkasti tietää hallitsemistaan/verottamistaan alueista vaikkeivät niillä itse koskaan käyneetkään – eräalueet olivat kuitenkin kaupankäynnin kohteena.

Sumiaisten ilmakuva (nro 3214) kuuluu samana päivänä 2.9.1937 otettuun kuvasarjaan, jossa on kuvia myös Kovalasta ja Suolahden keskustasta (ks.Ramin kortit 25, Karhumäki n:ot 3215 ja 3216). Vaan mistäpäin Sumiaisia tämä kuva on otettu – siinäpä kilpailukysymys. Tietäjä saa omakseen Kosketuksia-kirjan!

Sumiaisten ilmakuva (nro 3214) kuuluu samana päivänä 2.9.1937 otettuun kuvasarjaan, jossa on kuvia myös Kovalasta ja Suolahden keskustasta (ks.Ramin kortit 25, Karhumäki n:ot 3215 ja 3216). Vaan mistäpäin Sumiaisia tämä kuva on otettu – siinäpä kilpailukysymys. Tietäjä saa omakseen Kosketuksia-kirjan!

Tässä esitetyt Keitelejärvi-postikortit ovat 30-luvun ilmakuvia, joissa erityisesti kuvataan järven moninaisuutta. Uudempia ilmakuviakin on, mutta harvat ovat pelkästään järveä kuvaavia vaan useimmiten kuntien tai matkailukohteiden mainoksia (ks. esim. Ramin kortit 8 ja 12).

Tutkimuslennoilta (metsän-, geologian, viljelyn- sekä erilaiset karttatutkimukset) on joskus ilmakuvia tehty korteiksi. Puolustusvoimien ensimmäiset ilmavalokuvat ovat 20-luvulta ja keskittyvät taajamiin, kuten Suolahden ja Äänekosken teollisuuslaitosten ilmakuvissa näkyviin rantavesistöihin. Nyt 2000-luvun vaihteessa kuvattiin valmistuneet kanavasulut. Näistä Paatelan kanavan postikorttikuvassa on Keitelejärveä vähän näkyvissä.

Näiden 30-luvun Karhumäen Keiteleenjärveä kuvaavien ilmavalokuvapostikorttien hankkiminen ei ole vieläkään kovin vaikeaa , mutta postissa niitä ei ole omana aikanaan juurikaan lähetetty syystä tai toisesta. Voisiko yksi syy olla se, että sodan alla ne olivat liian kertovia ja niitä saatettiin sensuroida? Postissa aidosti 30–40-luvulla kulkenut Keiteleenjärvi-kortti on erittäin harvinainen.

Lähteitä:

Karhumäen veljesten historian nettisivut : http://www.veljeksetkarhumaki.fi

Minkkinen Otto, Muikkuja tähyilemässä, Soskon jako-ja kalastuskunnan sekä kalastuksen historiaa  (2010)

Rinta-Tassi Osmo & Rantatupa Heikki: Keski-Suomi karttakuvina (2009)

POSTIKORTTEJA ÄÄNESEUDULTA

Edesmenneen Raimo Lampisen (1953–2010) jättimäinen kokoelma seudun postikortteja on päätetty tarjota lukijoille tutkittavaksi. Lampisen kokoelmasta on tarkoitus tehdä myöhemmin kuvateos, kunhan korteista saadaan lisää paikallista lisätietoa. Samalla perehdytään erilaisten postikorttien maailmaan.

ÄKS julkaisee Ramin Kortit -sarjassa aina sunnuntaisin ilmakuvakortteja,  mainoskortteja, katunäkymiä, tapahtumia ja ryhmäkuvia. Kortteja on 1900-luvun alusta tähän päivään yli sadan vuoden ajalta.

Palautetta ja tietoja voi antaa netin kautta tai toimitukselle.

HEIMO SAVOLAINEN, TIMO ENÄKOSKI

Vastaa

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKISANOMAT OY
Torikatu 2, 2. kerros, 44100 Äänekoski
Avoinna sopimuksen mukaan
Puhelin 040 565 0941

TOIMITUSmarjo@aksa.fi
Marjo Steffansson
päätoimittaja 040 841 2945

MARKKINOINTIilmoitus@aksa.fi
Pirjo Hakkarainen
myyntipäällikkö 040 565 0941
Marjut Parola
myyntineuvottelija 040 730 4234
etunimi@aksa.fi

ILMOITUSVALMISTUS JA -AINEISTO
ilmoitus@aksa.fi

Tietosuojaseloste »
© Äänekosken Kaupunkisanomat Oy

AD Alfred
Elysium Solutions Oy