”Keitele vehmas” on maakuntajärvi (2011 valittu) 3706 järven Keski-Suomessa. Postikortit Keiteleestä ovat kuitenkin varsin harvalukuisia. Keitele kyllä esiintyy lukuisissa postikorttikuvissa eri kuntien nimellä, mutta varsinaisesti Keitelejärvi-nimellä vain muutamissa ilmakuvissa.
Vaikka järvellä on pituutta 85 kilometriä, Keiteleen selkien rikkonaisuuden vuoksi kuviin saadaan yleensä vain pieniä vesialueita kerrallaan – ja muut kulttuurikohteet rannoilla saavat etusijan.
Keitelejärven historia ei ole mahdottoman pitkä, sillä kartoilla se näkyy vasta 1700-luvun puolivälistä. Sitä ennen Keitele puuttui kartoilta kokonaan – vaikka hämäläiset eränkävijät metsästivät kauppaa varten arvokkaita majavia ja pyysivät koskista lohta vuodesta toiseen Keiteleellä jo ainakin 1200-luvulta alkaen.
Koska asutus vakiintui 1500-luvun lopulta alkaen, saattaa vanhempia karttoja löytyä yksittäisistä ranta- ja koski-alueista vaikka itse suurta Keitelejärveä ei ollutkaan ”olemassa”. Aatelisten omistukseen joutuminen oli yksi syy karttojen teolle, sillä pitihän heidän tarkasti tietää hallitsemistaan/verottamistaan alueista vaikkeivät niillä itse koskaan käyneetkään – eräalueet olivat kuitenkin kaupankäynnin kohteena.
Tässä esitetyt Keitelejärvi-postikortit ovat 30-luvun ilmakuvia, joissa erityisesti kuvataan järven moninaisuutta. Uudempia ilmakuviakin on, mutta harvat ovat pelkästään järveä kuvaavia vaan useimmiten kuntien tai matkailukohteiden mainoksia (ks. esim. Ramin kortit 8 ja 12).
Tutkimuslennoilta (metsän-, geologian, viljelyn- sekä erilaiset karttatutkimukset) on joskus ilmakuvia tehty korteiksi. Puolustusvoimien ensimmäiset ilmavalokuvat ovat 20-luvulta ja keskittyvät taajamiin, kuten Suolahden ja Äänekosken teollisuuslaitosten ilmakuvissa näkyviin rantavesistöihin. Nyt 2000-luvun vaihteessa kuvattiin valmistuneet kanavasulut. Näistä Paatelan kanavan postikorttikuvassa on Keitelejärveä vähän näkyvissä.
Näiden 30-luvun Karhumäen Keiteleenjärveä kuvaavien ilmavalokuvapostikorttien hankkiminen ei ole vieläkään kovin vaikeaa , mutta postissa niitä ei ole omana aikanaan juurikaan lähetetty syystä tai toisesta. Voisiko yksi syy olla se, että sodan alla ne olivat liian kertovia ja niitä saatettiin sensuroida? Postissa aidosti 30–40-luvulla kulkenut Keiteleenjärvi-kortti on erittäin harvinainen.
Lähteitä:
Karhumäen veljesten historian nettisivut : http://www.veljeksetkarhumaki.fi
Minkkinen Otto, Muikkuja tähyilemässä, Soskon jako-ja kalastuskunnan sekä kalastuksen historiaa (2010)
Rinta-Tassi Osmo & Rantatupa Heikki: Keski-Suomi karttakuvina (2009)
POSTIKORTTEJA ÄÄNESEUDULTA
Edesmenneen Raimo Lampisen (1953–2010) jättimäinen kokoelma seudun postikortteja on päätetty tarjota lukijoille tutkittavaksi. Lampisen kokoelmasta on tarkoitus tehdä myöhemmin kuvateos, kunhan korteista saadaan lisää paikallista lisätietoa. Samalla perehdytään erilaisten postikorttien maailmaan.
ÄKS julkaisee Ramin Kortit -sarjassa aina sunnuntaisin ilmakuvakortteja, mainoskortteja, katunäkymiä, tapahtumia ja ryhmäkuvia. Kortteja on 1900-luvun alusta tähän päivään yli sadan vuoden ajalta.
Palautetta ja tietoja voi antaa netin kautta tai toimitukselle.
HEIMO SAVOLAINEN, TIMO ENÄKOSKI