Ideariihi on hyvä juttu niin on myös aivomyrsky. Hullutkin ideat kannattaa kirjoittaa ylös. Näin tehtiin Suolahden kyläkäräjillä.
Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Mirja Hallikainen avasi tilaisuuden ja kertoi ajankohtaisista asioista. Esille tuli myös huoli Suolahden näkyvyydestä internetissä. Oikeaa tietoa kylästä ei oikein tahdo löytyä verkosta.
– Ensimmäinen lause alkaa: Suolahti oli. Seuraava lause alkaa sanoin: Entinen Suolahden kaupunki.
Mari Ikäheimonen kertoi Maaseudun Kehittämisyhdistys Viisari ry:n kuulumisia ja Kylä Lähtee hankkeen ajankohtaisia asioita.
Viisarin strategia ohjelmakaudelle 2014-2020 on valmis ja mannersuomen maaseudun kehittämisohjelma odottaa komission hyväksyntää syksyn aikana. Hyväksynnän jälkeen, kunhan kansallinen lainsäädäntö valmistuu päästään uusia hankerahoituksia hakemaan aikaisintaan alkuvuodesta 2015.
– Mikäli ohjelma hyväksytään, tullaan hankerahaa kylien kehittämistoimiin myöntämään lähes entiseen malliin. Hankkeita voi hakea muun muassa kylätalojen kunnostamiseen, yhteisiin harrastuspaikkoihin, hajautetun pienimuotoisen energiatuotannon kehittämiseen, sosiaalisen pääoman ja yhteisöllisyyden edistämiseen. Hanketyyppejä on edelleen kaksi, eli yleishyödyllinen investointi ja kehittämishanke. Viisarin arvot ovat paikallislähtöisyys, pienuuden ihannointi, positiivinen tahtotila, tulevaisuudenusko sekä kannustamisen, yhteistyön ja luottamuksen ilmapiirin vaaliminen.
Ikäheimonen laittoi ryhmät töihin. Neljän pöytäkunnan verran mietettiin Suolahden vahvuuksia ja epäkohtia sekä uhkatekijöitä. Ryhmätöiden tuotos on hyvä alku mahdolliselle kyläsuunnitelman tekemiselle.
– Kyläsuunnitelman laatiminen kannattaa, koska sitä tarvitaan hankerahoitusta haettaessa. Se on kyläläisten yhteinen tahtoasiakirja ja kuvaa yhteisesti päätettyä kehittämistavoitetta. Kyläsuunnitelma voi sisältää kylän kuvausta, historiaa, kuvia, tilastotietoa ynnä muuta informaatiota kylästä. Tärkeintä on kuitenkin kirjata kehittämiskohteet, aikatauluttaa ne ja määritellä vastuutahot ja resurssit toimenpiteille. Kyläsuunnitelman toteutumista seurataan vuosittain, Ikäheimonen ohjeisti ja muistutti että suunnitelman laatimisprosessin tulee olla mahdollisimman avoin ja mukaan kannattaa ottaa kylän asukkaat, järjestöt ja yrittäjät hyvin laajalla skaalalla.
PÖYTÄRYHMISSÄ ALOITETTIIN kyläsuunnitelman työstäminen. Aluksi kirjattiin kaikki mikä Suolahdessa on positiivista ja hyvää tai muuten toimivaa. Esille tuli tärkeimpinä asioina luonto ja kaunis ympäristö, hyvät harrastusmahdollisuudet, lapsiystävällisyys, keskeinen sijainti, työpaikat, yritteliäät ja avoimet ihmiset, vahva teollinen perintö, Keski-Suomen Opisto ja Suolahtisali sekä rauhallisuus. Matti Virtanen muistutti tärkeästä asiasta:
– Äänekoski tunnetaan vahvana teollisuuskaupunkina. Useasti unohtuu se, että Suolahdessa sijaitsee 2/3 Äänekosken teollisista työpaikoista.
Seuraavassa vaiheessa listattiin epäkohdat ja uhkatekijät. Huolen aiheita ovat muun muassa Keski-Suomen Opiston tulevaisuus, palvelujen keskittäminen, infran rapautuminen, väestökato, kauppojen katoaminen verkkoon, joukkoliikenteen loppuminen, kyläpolitikointi ja vastakkainasettelu, koulun kunto ja tiestön kunto.
Kolmannessa vaiheessa listattiin konkreettisia kehittämistarpeita. Keskeisin kehittämistoimenpide on vanhan asemanseudun kunnostaminen ja kalasataman kunnostaminen. Näin myös alueen matkailua voitaisiin kehittää sekä maisemaa ja kulttuuriperintöä tuotteistaa. Harrastuspaikkoja Suolahdessa on paljon, mutta niiden kunnostamiseen, täytyisi panostaa. Kyläyhdistys tarvitsee toimitilan ja tähän tarkoitukseen vanhan kunnantalon kunnostaminen sopisi hyvin. Ison tilan yhteiskäyttö muiden järjestöjen kanssa olisi paras ratkaisu. Vanhusten virkistystoimintaan kaivattiin uutta potkua. Ympäristön viihtyisyys ja siisteys koettiin tärkeänä kohteena. Julkista liikennettä tulisi myös kehittää.
