Uuden lukiokokeilumallin periaatteena on vähentää pakollista kurssimäärää. Mielestäni tämä olisi hyvä uudistus sellaisille opiskelijoille, joilla on selvä kuva siitä, mitä tulee tekemään lukion jälkeen.
Jos vaikkapa opiskelija on matemaattisesti lahjakas sekä tietää, että tulee lukion jälkeen pyrkimään alalle, johon hän ei tarvitse humanistis-yhteiskuntatieteellisiä opintoja. Tällöin hän keskittyy täysin lukiossa lukemaan matemaattisia aineita ja skippaa kokonaan esimerkiksi historian opinnot. Taitaa vaan olla niin, että tällaiset opiskelijat, joilla tulevaisuuden tekemiset ovat päivänselvää, ovat yhä harvemmassa.
Lukiouudistus ei tue läheskään suurinta osaa lukiolaisista. Jo yläasteella sanotaan, että jos et tiedä mitä haluat tehdä isona, mene lukioon ja mieti siellä kolme vuotta. Tällä hetkellä lukiossa on 47-51 pakollista kurssia lukion yhteensä 75 kurssista. Uudistuksen myötä pakollisia kursseja olisi 32-37 riippuen matematiikan laajuuden valinnasta. Nykyinen tarjonta sisältää siis kaikkia lukuaineita ainakin maistiaisen verran pakollisena, joista oppilas saa itse päättää jatkaako oppiaineen opiskelua lisää, vai jättääkö opiskelun pakolliseen kurssiin.
Esimerkiksi itse lukioon tullessa oli kohtuu selvänä, että luen matemaattisia aineita enemmän ja muista aineista vain pakolliset kurssit. Mutta maantiedon pakollisten kurssien aikana heräsi mielenkiinto kyseistä opinainetta kohtaan ja päätin valita maantiedosta valinnaisetkin kurssit. Jos nyt ajateltaisiin, että olisin tehnyt valintani lukiokokeilun aikana ja lukenut pelkästään matemaattisia aineita, en todennäköisesti ikinä olisi kiinnostunut maantiedosta, enkä myöskään opiskellut sitä.
Luulen, että lukion yleissivistyksen taso muuttuu tällä uudistuksella. Jos opiskelija käy nyt pakollisia kursseja, jotka ei häntä kiinnosta, istuu vähimmäismäärän tunneista paikalla ja saa kokeesta juuri ja juuri hyväksytyn, jää hänelle kuitenkin jotain kurssista mieleen. Parhaimmassa tapauksessa opiskelija kiinnostuu kurssin aikana oppiaineesta ja lukee sitä vielä enemmänkin. Lukiokokeilun myötä opiskelija ei istu senkään vertaa tunneilla jotka häntä ei kiinnosta, eikä myöskään opi ohitetun kurssian asiaa ollenkaan.
Toki lukiokokeilun mallissakin on mahdollista käydä vaikka kaikki lukion kurssit, mutta harva nuori valitsee yhtään enempää opintoja, kuin mitä on pakko. Lukion yleissivistävä luonne jääkin siis oppilaan valintojen varaan.
Verneri Vantila
Lukion toisen vuosiluokan opiskelija
Äänekosken lukion oppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja
Pilkille