Keski-Suomen Yrittäjät, MTK Keski-Suomi ja Keski-Suomen kauppakamari esittivät Keski-Suomen maakuntahallitukselle perjantaina, että Keski-Suomen liiton johdolla laaditaan maakunnallinen selviytymissuunnitelma, johon eri elinkeinopolitiikan toimijat sitoutuvat.
Aloite sai myönteisen päätöksen ja suunnitelma tullaan laatimaan yhdessä yritysten, maakunnan, kuntien, oppilaitosten, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, kehitysyhtiöiden, uusyrityskeskuksen, kolmannen sektorin ja ay-toimijoiden sekä pankkien ja alueen Finnveran edustajien kesken.
– Meidän on koronakriisin jälkeen etsittävä yhdessä ratkaisut, miten kriisin jälkeen Keski-Suomen maakunnan elinvoima palautetaan mahdollisimman nopeasti. Keski-Suomen maakuntaan tarvitaan selviytymissuunnitelma ja olen todella tyytyväinen, että maakuntahallitus hyväksyi tekemämme aloitteen, Keski-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Sanna-Mari Jyräkoski painottaa.
Koronakriisi on asettanut yritysten toimintaedellytykset, alueiden työpaikat ja kuntien elinvoiman vaakalaudalle, mutta myös yhdistänyt aluetta ja sen toimijoita.
– Kriisin aikana alueen elinkeinovaikuttajat, viranomaiset ja yrittäjät ovat vahvistaneet yhteistyötään, jota on jatkettava akuutin vaiheen jälkeen, MTK Keski-Suomen toiminnanjohtajan sijainen Elina Nummela huomioi.
Selviytymissuunnitelma rakennetaan alueen luontaisiin ja olemassa oleviin vahvuuksiin ja erityispiirteisiin perustuen, joihin voimassa oleva maakuntastrategia antaa hyvät edellytykset. Suunnitelma tulee olemaan konkreettinen tiekartta kriisistä yli selviämiseksi, joten se vaatii myös selkeitä toimenpiteitä.
Aloitteentekijöiden näkemyksen mukaan selviytymissuunnitelmassa tulee olla yhteinen tilannekuva alueen yritysten, työpaikkojen ja aluetalouden tilasta tällä hetkellä ja kriisin jälkeen tietyllä ajanjaksolla ennakoituna.
– Tulemme nyt sopimaan alueen toimijoiden yhteistyömuodoista selviytymissuunnitelman tekemisessä ja katsomaan selkeät rakenteet toiminnan johtamisesta ja tekemisen vastuuttamisesta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että yritysneuvontaa suunnataan palvelemaan uutta aikaa ja selvitetään yrityspalvelusetelien laajempi käyttöönotto, Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen kertoo.
Tavoitteena on sisällyttää selviytymissuunnitelmaan myös päätösten yritysvaikutusten arviointi sekä tarvittavin osin maaseutuvaikutusten arviointi. Suunnitelmaa laadittaessa tullaan selvittämään, miten nykyisiä yritysrahoitusinstrumentteja pystyisi suuntaamaan kriisitilasta ylös pääsemiseksi, mukaan luettuna EU:n rakennerahastot. Koulutus- ja ohjauspalveluilla sekä TKI-toiminnalla tulee olemaan jälleenrakennuksessa myös erityisen tärkeä rooli.
