ÄKS

Mielipide: Äänekosken Vihreiden kanta tuulivoimaan ja Liimattalan hankkeeseen

07.08.2020 15:33
Kuvituskuva.
Tuulivoimalla saavutettavat hyödyt ovat merkittävämpiä kuin voimaloiden aiheuttamat haitat, arvioi Äänekosken Vihreät ry.

 

Jos edes murto-osa vireillä olevista hankkeista toteutuu, tuulivoima on lyömässä ryminällä läpi Suomessa. Tämä herättää toiveikkuutta niissä, jotka ovat huolissaan aikamme suurista ympäristöongelmista, mutta toisaalta epäluuloa ja myös suoranaista vastustusta etenkin suunniteltujen tuulivoimaloiden lähialueiden asukkaissa.

Keskustelu käy juuri nyt kiivaana monessa muussakin suomalaisessa kylässä kuin Liimattalassa. Pääosin julkisuudessa on näkynyt tuulivoiman vastaisia näkemyksiä. Tuulivoimaa puolustavat kannanotot ovat jääneet lähinnä alan yhtiöiden ja etujärjestön sekä muutaman yksittäisen puheenvuoron varaan.

Vielä tätäkin vähemmän näkyy ilmiön hyviä ja huonoja puolia laajasti puntaroivia puheenvuoroja. Me Äänekosken Vihreät haluamme tuoda keskusteluun omat näkemyksemme tuulivoimasta yleensä ja Liimattalan hankkeesta erityisesti.

Tuulivoimakeskustelussa yleisen, maailmanlaajuisen tason ja paikallistason ilmiöt samoin kuin tosiasiat, mielipiteet ja niin sanotut vaihtoehtoiset faktat ovat kaikki usein suloisessa sekasotkussa. Keskustelu kaipaa mielestämme selkiyttämistä ja johdonmukaistamista.

Yleisellä tasolla asia on täysin yksiselitteinen: Ympäristön kannalta tuulivoima on aurinkosähkön ohella paras tapa tuottaa energiaa. Tuulivoimaloiden rakennus-, purku- ja kierrätysvaiheissa aiheutuu hetkellisesti kasvihuonekaasujen päästöjä, kuten kaikessa rakentamisessa. Itse tuotantovaihe on käytännössä päästötön, joten tuulivoimalan elinkaaren aikaiset kokonaispäästöt jäävät erittäin pieniksi suhteessa tuotettuun energiamäärään. Tämä tekee tuulivoimasta ylivoimaisen verrattuna mihin tahansa vanhanaikaiseen, hiiliyhdisteiden polttoon perustuvaan energiatuotantomuotoon.

Myös tuulivoiman muut luonto- ja ympäristövaikutukset ovat suhteellisen vähäisiä. Ne rajautuvat alueellisesti tuulivoimaloiden lähiseuduille eivätkä juurikaan kasaudu pitkänkään ajan kuluessa, kuten hiilipäästöt ilmakehään tai ydinvoimateollisuuden tuottamat jätteet. Ainoa merkittävä poikkeus ovat roottorien lavat, joita ei ainakaan vielä nykyisellään voida kierrättää. Toisin kuin joissakin puheenvuoroissa väitetään, ne eivät kuitenkaan ole ympäristölle vaarallista ongelmajätettä.

Tuulivoiman tuotantovaiheen luontovaikutukset – elinympäristöjen pirstoutuminen sekä uhkat linnustolle ja lepakoille – ovat hallittavissa hyvällä suunnittelulla ja oikealla sijoittelulla. Ratkaisemattomiksi kysymyksiksi jäävät maisemavaikutukset sekä tuulivoimaloiden lähialueilleen tuottama välke ja melu mukaan luettuina infraäänet.

Maisemavaikutusten osalta voimaloiden koon kasvaminen on ongelmallista. Yhä suuremmat voimalat hallitsevat maisemaa ja näkyvät kauas. Tälle asialle ei ole tehtävissä paljon – ainoastaan voimaloiden sijoittelu ratkaisee, minne maisemavaikutukset ulottuvat. Välkkeen ja melun suhteen lainsäädäntö ja ohjearvot määrittävät sen, mihin ja kuinka lähelle asutusta tuulivoimaloita voidaan rakentaa.

Infraäänien aiheuttamiksi väitettyjä haittoja ei tutkimuksissa ole pystytty todentamaan. Aivan kuten tavallisen äänen, myös infraäänten suhteen olennaista terveyden ja turvallisuuden kannalta on äänen voimakkuus. Valtioneuvoston keväällä julkaiseman tutkimuksen mukaan tuulivoimaloiden välittömässä läheisyydessä äänimaisema vastaa infraäänien osalta tavallista kaupunkiympäristöä. Hetkellisissä piikeissäkin äänenpaineet jäävät reilusti terveydelle haitallisen tason alapuolelle. On hyvä tietää, että esimerkiksi tuulessa, meren aaltoillessa ja maantieliikenteessä syntyy tuulivoimaloiden veroisia ja paljon voimakkaampiakin infraääniä.

Ympäristöministeriö on luokitellut tuulivoimarakentamiselle pääsääntöisesti soveltumattomiksi alueiksi valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, luonnonsuojelualueet, erämaalain perusteella perustetut erämaa-alueet sekä kansainvälisesti tärkeät linnuston IBA-alueet. Lisäksi ministeriö ohjaa harkitsemaan tapauskohtaisesti tuulivoimarakentamisen soveltuvuutta Natura 2000 -verkoston alueilla, maakunnallisesti arvokkailla maisema-alueilla ja merkittävissä rakennetuissa kulttuuriympäristöissä sekä valtakunnallisesti arvokkailla geologisilla muodostumilla.

Kun tuulivoimarakentaminen on vilkastumassa ja voimalakoot rajussa kasvussa, olisi varmasti syytä käydä keskustelu siitä, ovatko edellä luetellut rajaukset riittäviä ja millaisia asioita jää niiden ulkopuolelle. Huomioidaanko esimerkiksi eteläisessä Suomessa harvinaisiksi käyneet hiljaiset alueet riittävästi tuulivoimarakennuspäätöksissä?

Nykyinen laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä asettaa tuulivoimahankkeen YVA-rajaksi kymmenen voimalaa tai 45 MW kokonaistuotantotehon. Niin ikään maakuntakaavassa merkittävän tuulivoimapuiston rajana on kymmenen voimalaa. Yksi pohtimisen arvoinen kysymys on, ohjaavatko nämä rajat tuulivoimayhtiöitä kohti pienten hankkeiden sirottelua pitkin maakuntaa ja olisiko tuulivoimarakentamisen keskittäminen järkevämpi vaihtoehto.

Tuulivoimatuotantoalueiden tulisi olla osoitettuna maakuntakaavassa. Käytännössä kuitenkin Keski-Suomen maakuntakaava on tältä osin vanhentunut, mikä kertoo osaltaan siitä, että julkinen ohjaus on jäänyt jälkeen tuulivoimateknologian kehityksestä ja tämänhetkisestä hanketilanteesta. Vaarana on, että nyt tuulivoimarakentaminen etenee hankevetoisesti, ilman että missään kannetaan huolta laajemmasta kokonaisuudesta.

Liimattalan hanketta puoltaa alueen sijainti lähellä 110 kV:n sähkönsiirtolinjaa, joten tarvetta laajamittaiselle voimajohtorakentamiselle ei ole. Perusteluja hanketta vastaan voidaan taas hakea siitä, että maisemavaikutukset ulottuvat maakunnallisesti merkittävälle Liimattalan maisema-alueelle. Lisäksi kaavaluonnosta varten tehty muuttolintuselvitys jätti jälkeensä kysymyksiä, koska hanhien ja kurkien päämuuttopäivinä alueella ei ollut seurantaa. Melun ja infraäänien suhteen on hyvä huomata, että Liimattalan läpi kulkee nelostie, jonka melu hyvin todennäköisesti ylittää voimaloiden äänet ainakin melumallinnusalueen itäosissa.

Jos melu, välke ja muut haitat jäävät alle viitearvojen, kokemukset tuulivoiman haitoista ovat yksilöllisiä. Ei ole olemassa oikeaa eikä väärää kokemusta, vaan jokaisella on oikeus omaansa. On kuitenkin selvää, että suunnittelualueen lähimpiä asukkaita on kuunneltava erityisen tarkasti. Yhteisistä asioista päätettäessä yksityinen ja yleinen etu eivät aina käy yhteen, ja niin voi olla tässäkin tapauksessa. Silti on syytä tiedostaa sekin, että yksi haittojen kokemiseen tutkitusti vaikuttava seikka on se, miten kokija tuulivoimaan ja lähistöllään oleviin voimaloihin suhtautuu.

Oikea aika kriittisten huomioiden esiin nostamiselle Liimattalan hankkeesta on juuri nyt, kaavaluonnoksen nähtävilläoloaikana. Kuten mikään muukaan liiketoiminta, tuulivoimateollisuus ei ole hyväntekeväisyyttä. Tuulivoimayritykset hakevat ennen kaikkea taloudellisia voittoja, ja niiden suunnitelmat on syytä kyseenalaistaa perinpohjaisesti.

Jos tosiasioihin ja viitearvoihin pohjautuvia perusteita hanketta vastaan ei huolellisesti tutkimalla löydy, Äänekosken Vihreät on omalta osaltaan valmis hyväksymään Liimattalan tuulivoimahankkeen. Arvioimme asiaa niin, että energiajärjestelmän muuttamisella on jo kiire ja tuulivoimalla saavutettavat hyödyt ovat merkittävämpiä kuin voimaloiden aiheuttamat haitat.

Yleisellä tasolla peräänkuulutamme maakuntakaavan ja valtakunnallisen ohjeistuksen pikaista päivittämistä olemassa olevaa tuulivoimahanketilannetta vastaavaksi. Ylipäätään kaipaamme maltillista, erilaiset näkökannat huomioivaa ja niitä kunnioittavaa, mutta totuudessa pysyvää keskustelua tuulivoimasta.

Äänekosken Vihreät ry:n hallitus

Kimmo Tuikka, puheenjohtaja

Tommi Sulkala, sihteeri

Pilvi Honka

Jaana Tani

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

  1. Bullriver sanoo:

    Eikö olisi hyvä, jos asiasta päättävät kävisivät tutustumassa Liimattalan kaltaiseen tuulivoimapuistoon? Käsittääkseni ihan vastaavaa ei ole helppo löytää, mutta suurinpiirtein vastaavaan. Nyt Liimattalaan tulevat ”myllyt” ovat isointa luokkaa, ja en kyllä vähättelisi niiden moninaisia ympäristövaikutuksia tulevaisuudessa. Vihreiden kannanotto oli täynnä hyvää faktaa, mutta vasta ”seeing is believing”.

    1. Tommi Sulkala sanoo:

      No mutta tuohan on hyvä ajatus. Retkellä kuultaisiin sekä tuulivoimapuistoon tyytyväisten että tyytymättömien kuntalaisten ja päättäjien perusteluja. Tai sitten kaksi retkeä: yksi paikkakunnalle, jossa tuulivoima-asioiden on yleisesti koettu menneen hyvin ja toinen paikkakunnalle, jossa yleiset kokemukset ovat olleet huonoja. Varmasti tulisi parempia päätöksiä tämmöisten retkien jälkeen ja ainakin minun verorahojani saa käyttää moiseen.

      1. Bullriver sanoo:

        Niin, yritysmaailmassa on tyypillinen käytäntö että tutustutaan vastaaviin laitoksiin, ennen omaa investointipäätöstä. Nyt investoija ei tietenkään ole kaupunki, mutta kaupungin päättäjät ratkaisevat voidaanko tälläinen tuulivoimapuisto Liimattalaan sijoittaa. Siksi viisasta kunnon analyysi ennen päätöstä.

  2. Make L sanoo:

    Vihreät jäävät yksin tämän hankkeen taakse, hyvä niin, sillä tuulivoiman käyttö on yksiselitteisesti todettu asiantuntija taholta vaaralliseksi terveydelle. Entä sitten maiseman pilaaminen? Kyseisellä puolueella on runsaasti ristiriitoja omien näkemystensä kanssa!

    1. Bullriver sanoo:

      ”Tuulivoiman käyttö on yksiselitteisesti asiantuntijatahoilta todettu terveydelle vaaralliseksi” Jopas oli lausunto. Kuten Äänekosken Vihreät peräänkuuluttaa, asiasta tulee käydä maltillinen, kaikki näkökulmat huomioiva keskustelu, jonka jälkeen toivottavasti tulee yksimielinen päätös.

  3. Jarysa sanoo:

    Mites se vihreitten mielestä sitten voimalan siipien uusimiset onki päästötöntä…. n.17 tonnia painaa per siipi ja komposiittirakenteisia joiden hyötykäyttö vaikeaa… edes polttolaitokset eivät huoli koska seassa paljon sellaista mikä ei pala… lisäksi siipien käyttöikä jossain 6 vuoden tietämillä… jos pitemmäksi venyttäö on riskinä siipien särkyminen ja koko mylkyn tuhoutuminen..

    1. Sähköpoika sanoo:

      Korjaan vähän tuota virheellistäkin tietoa. Siipien käyttöikä ei ole 6 vuotta. Lavat ovat lasikuitufiiperi-rakenteisia ja ne vaativat muutaman käyttövuoden jälkeen huoltoa. Niihin tarttuu talvella jäätä ja lavan pää kulkee yli 300 km/h. – Lähinnä maalipinta on pidettävä kunnossa , ettei runkovaurioita tulisi. Aiemmin lapamaalaus tehtiin maassa ottamalla turbiini alas. Nykyisin isojakin 80 m mittaisia lapoja maalikorjataan riipputelineissä ylhäällä.
      Tuulivoimalan teknistaloudellinen käyttöikä on 25 – 30 vuotta , jonka aikana kovimmilla on vaihteisto. Lavat, torni, generaattori ja automatiikka voisivat hyvin huollettuina kestää jopa 40 – 50 vuotta.

  4. Sähköpoika sanoo:

    Noin 99,99 % meistä tykkää käyttää sähköä tai niin luulen. Jos tykkääjien osuus laskee alle 50 %, hallituksen tulisi miettiä toimenpiteitä ja määrätä suljettaviksi saastuttavimpia voimaloita alkaen turpeesta, kivihiilestä ja puusta. Ja vaikka sähköstä tykättäisiinkin, tulee miettiä saastuttavimpien laitosten sulkemista. Aina tuttu juttu on, että vastustetaan uutta isompaa laitosta, olkoon se mikä tarpeellinen laitos tahansa. Mutta jos sitä suunnitellaan asuinpaikan naapuriin, se on myrkkyä. Sitä pitää vastustaa. Ydinvoima tuottaa peruskuormaa, mistä ei aiheudu ilmanlaadun heikkenemistä. Rakennettu vesivoima on perinteistä säätövoimaa. Tuulivoima on säätövoimaa silloin, kun tuulee. Aurinkovoiman tuotanto on pääosin kiinteistökohtaista ja pienimuotoista, mutta se ei saastuta hengitysilmaamme. Kaikkien energiantuotantomuotojen vastustukselle löytyy perusteita. Jos ollaan valmiita vähentämään sähkön käyttöä, voidaan laitoksia sulkeakin. Kuitenkin olen ymmärtänyt, että yli 99 % meistä tykkää käyttää sähköä ja sähkön kulutus kasvaa pikku hiljaa. Suuri osa meistä tykkäisi, jos hengitettävän ilman laatu olisi laadukasta. Miksi siis vastustaa tuulivoimaloita, kun niitä puistoja on jo ympäri Suomea. Saksassa ja monissa muissa maissa tuulivoimaa on pilvin pimein, paljon enemmän kuin Suomessa. Osa on lähellä asutusta, osa asuttujen alueiden ulkopuolella. En ole vihreä, mutta vihreä sähkö on tarpeellista ja tulevia sukupolviakin aatelleen viisasta.

    1. Bullriver sanoo:

      Kai ne merkittävimmät syyt ovat meluhaitta, maisemahaitta ja ympäristöhaitta (linnut etc) Totta on että tuulivoimaa on Saksassa, Alankomaissa, Tanskassa jne. Mutta ei ne sielläkään ole olleet mitään läpihuutojuttuja ja ongelmia on paljon. Mutta koska tuulivoima ei saastuta (paljoa) se on yksi tapa tuottaa energiaa. Mutta tuulivoima tarvitsee aina back-up energian tuotannon koska tuotantoteho ei ole tasainen.

      1. Sähköpoika sanoo:

        Tuulivoimastako meluhaittaa, maisemahaittaa ja ympäristöhaittaa?? Ei pidä paikkaansa. Ystäväni on asunut tuulivoimalan naapurustossa jo vuosia eikä siitä ole ollut haittaa. Huomattavan paljon enemmän haittaa on vaikkapa isoista metsäteollisuuskombinaateista kuten Äänekoskellakin on kokemusta. Lisäksi isoja äänihaittoja syntyy vaikkapa nuorison kiihdytysajoista mopoilla, moottoripyörillä tai autoilla. Miten me voimmekaan sietää noita vesistöjäkin saastuttavia tehtaita ja varsinkin kaivoksia, kun sitten pitää vastustaa ei-saastuttavia tuulivoimalapuistoja.

        1. Reetta Korjonen sanoo:

          Jatketaan keskustelua ympäristöstä. Se on koko asia, mitä kaikilla aisteilla koemme, ei vain ilmasto. Kaikki pitää olla balanssissa, että voimme elää sovussa itsemme ja ympäristömme kanssa. Luonnon käyttö on meille elinehto, mutta vastuu sen hyvästä hoidosta on velvollisuutemme. Meille asukkaille puistokukkien, 300 metriä korkeat, aiheuttaa huolia mm. Pohjaveden takia ja kehittyvän kylän imagon muuttuessa. Me olemme asuttaneet kylää yli viisisataa vuotta ja täältä on hallinnointi suuria alueita ennen kuin kaupunki erotettiin Laukaasta. Aito maaseutu on valittavissa asuinpaikaksi ja järvi on jokaista lähellä. Uskoakseni se arvostus, joka meillä on omaa asuinpaikkaamme kohtaan ei ole välittynyt Äänekosken valtuutetuille, kun aikomus on pysäyttää vuosisatoja kestänyt maisemakuva paikoilleen. Kehitystä voi tehdä monella tavalla, mutta pitää ottaa siihen koko luonto ja ihmiset osalliseksi. Vain näin vähää me pyydämme, olla osallisia omalla asuinpaikalla. Se on sitä lähidemokratiaa. Vesi on minulle yhtä tärkeä kuin ilma ja sen pilaantumisesta on vastuussa valtuusto. Tässä siihen on vaara olemassa. Meidän puhtaasta vedestä on nautittu vasta 38 vuotta. Miettikää tekin !!!

          1. Taviksen Jouko sanoo:

            Luonto sopeutuu kaikkeen, mitä ihminen tekee maapallolla. Kuolee sitten norppa tai lokki. Luonto jatkaa porskuttamista, otettiin se huomioon tai ei. Hyvä esimerkki Tsernobylin voimalaitoksen ympäristö. Luonto on ottanut ohjat käsiin, vaikka ihmisellä ei ole edellytyksiä asua paikkakunnalla.

            Eli mennään ihmiset ensin ja luonto sitten vasta, jos ihminen tarvitsee sitä luontoa.

            Vihreiden pelleilyt ja uhkakuvien maalailu ei auta ihmiskuntaa. Luonto tappaa ihmisen, jos se sitä haluaa. Ydinvoima on oikea vaihtoehto. Tuulivoima on ihmisten ja heidän ympäristön kiusaamista. Mutta senhän vihreät osaavat.

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKISANOMAT OY
Torikatu 4, 44100 Äänekoski
Ma-to 9–13 • Pe suljettu
Puhelin 040 565 0941

 

TOIMITUStoimitus@aksa.fi
Marjo Steffansson
päätoimittaja 040 841 2945
Riina Nygrén
toimittaja 050 337 0028

MARKKINOINTIilmoitus@aksa.fi
Pirjo Hakkarainen
myyntipäällikkö 040 565 0941
Marjut Kinnunen
myyntineuvottelija 040 730 4234
etunimi@aksa.fi

 

ILMOITUSVALMISTUS JA -AINEISTO
Max Steffansson – ilmoitus@aksa.fi

Tietosuojaseloste »
© Äänekosken Kaupunkisanomat Oy

AD Alfred
Elysium Solutions Oy