Tasa-arvoinen avioliittokysymys jakaa mielipiteitä hyvin jyrkästi. Se kuultiin Konginkankaalla järjestetyssä vaalitentissä.
Konginkankaan seurakuntatalolla järjestettyyn vaalitenttiin olivat Erkki Soljava, Ari Vertainen, Elle Kinnunen, Anneli Kauta-Soljava laatineet ehdokkaille laajan kysymyspatteriston.
Ehdokkaita oli mukana jokaiselta neljältä listalta. Ilta alkoi maukkailla Konginkankaan ehdokkaiden tarjoamilla iltakahveilla joulutortun kera. Mukana oli pitkään seurakunnan eri luottamustehtävissä olleita ja olevia sekä ensikertalaisia ehdokkaita. Harmi vain, että tilaisuuteen saapui kuulijoita listojen ulkopuolelta vain viisi henkilöä.
Miksi ehdokkaaksi? Mitä tekisit jos tulisit valituksi? Mitä mieltä Suomen kirkon asemasta ja toiminnasta yleensä? Pitääkö kirkollisveroa nostaa vai laskea? Pitääkö henkilökuntaa karsia vai luopua seurakunnan omistamista kiinteistöistä. Oletko ehdolla kirkon vai puolueen nimissä? Piätisikö seurakuntavaaleissa olla vain yksi lista? Saako kirkko vihkiä samaa sukupuolta olevia?
Tässä mukana olleiden ehdokkaiden vastaukset pikakelauksella:
Tarja Tarvainen muistuttaa kirkon strategian merkityksestä. Hän edustaa Seurakunta kuuluu kaikille -listaa (SKK)
– Seurakunta ja kirkko on kaikessa läsnä. Kirkkoon voi tulla sellaisena kuin olet, sillä kirkon ovet ovat auki. Kirkko on hyvin byrokraattinen kääntyy kirkkolaiva kääntyy hitaasti. Kirkollisveromme ei ole korkea, ja se on seurakunnalle hyvä ja positiivinen sekä imagolle tärkeä asia. Tiloja ja henkilöitä ohjaa tehdyt strategiat ja haluamme säilyttää esimerkiksi Laajaniemen leirikeskuksen. Seurakunnan metsät on hakattu suunnitelmallisesti ja niistä saadaan mukavasti tuottoa. Kirkolliskokous tekee päätöksen samaa sukupuolta olevien vihkimisestä.
Pappisvihkimyksen saanut Jyrki Rossi on mukana ihmisoikeusasioissa Yhteisellä polulla (YP) listan ehdokkaana
– Ehkä minulla olisi sanottavaa ja ajatuksia, sillä kokemusta ainakin on, sanoi. Kaikkia alueita pitäisi kohdella samanarvoisesti, työtä ja toimintaa pitäisi järjestää ja erityisesti puolustaa heitä, jotka ovat heikompia. Jokainen yksilö on rakastettava ja tärkeä, on hän sitten hetero tai homo. Olisi upeaa, jos me Äänekoskella toimittaisi niin, että voisi kokea rakkautta meidän kautta. Mitä Jeesus tekisi, se olisi hyvä kysyä. Kirkko on jäänyt todella kauas Jeesuksen opeista. On tyrmistyttävää, että kirkon piirissä ei kaikkialla tunnusteta naispappeutta. Mistä tinkiä? Vanhoista kirkkorakennuksista ei. Mutta haluan haastaa tekemään työt kunnolla, ehkä pärjäisimme vähemmälläkin väellä sitten. Olen seurakunnan asialla, en kuulu mihinkään puolueeseen.
Jaana Tani (YP) näkee omassa leipätyössään, että yhteistä hyvää pitää tehdä.
– Kirkon tehtävä on tehdä todeksi rakkauden sanomaa. Kirkolla on myös paljon käytännön työtä, kuten kirkkorakennusten myötä arvokas historiallinen lasti. Käytännön asiat eivät vastaa nykyaikaa. Kirkko ei esimerkiksi noudata Suomen tasa-arvoista avioliittolakia, eli meillä ei pitäisi olla mitään syytä miksi kirkko ei vihkisi. Rakenteita on purettava, jotta kirkon toimintaa voidaan muuttaa. Äänekoskella on hoidettu talous hyvin ja tehty suunniteltuja päätöksiä: Ehkä toimintaa voisi sopeuttaa lähiseurakuntien kanssa yhteistyössä. Pidän hyvänä, että meillä on useampi lista, jossa voi olla mukana omien ajatustensa kanssa.
Akusti Väisänen lähti mukaan, sillä nuoria on vähän liikkeellä. Hän on ehdolla Nuoremman seurakunnan listalla (NS)
– On hyvä, että on monenlaista ja monenlaisia näkemyksiä, myös meitä nuoria. Me nuoret olemme pitämässä tulevaisuuden kirkkoa pystyssä. Haluan edistää yhdenvertaisuutta kirkon sisällä. Kirkon pitäisi olla turvapaikka, jota se ei ikävä kyllä ole. Olen melko tyytyväinen kirkon toimintaan, ja on ikävä, että avioliittolaki repii kirkkoa. Veroprosentti ennallaan, kannatan tilojen vähentämistä, sillä henkilöstöllä on jo kuormaa tarpeeksi. Valtion pitäisi olla apuna suojeltavien kirkkojen ylläpidossa. On hyvä, että meillä on usea lista, jolla jokaisella on oma arvopohjansa. Kirkon pitäisi vihkiä samaa sukupuolta olet, olisi pitänyt jo eilen vihkiä.
Kimmo Tuikka (YP) kertoo olevansa entinen seurakuntanuori ja käyvänsä kirkossa silloin tällöin.
– Ehkä on tullut aika kypsäksi lähteä mukaan vaikuttamaan seurakunnan asioihin. Olen kuullut, että seurakunnan sisällä on ristivetoa, ja toivon, että alueiden välistä yhteistyötä lisätään. Muistetaan, että Äänekoskella on yksi seurakunta. Kirkon pitäisi tulla näkyvämmin esille ja ottaa kantaa yhteiskunnallisiin asioihin. Luonnon monimuotoisuuden kannalta katsottuna olisi hyvä rauhoittaa seurakunnan omistamien metsien hakkuita.
Minna Knuutila (SKK) kertoo olevansa seurakunnan vakioasiakas.
– Käyn jumalanpalveluksessa joka sunnuntai. Ajattelen, että voisimme lisätä yhteistoimintaa muiden seurakuntien kanssa. En pidä kirkkoa kankeana tai vanhanaikaisena, sillä jokainen pääsee kirkkoon sunnuntaisin. Suomen kirkko on uudistunut, se on rento paikka sinne on kiva mennä ja siellä saa syntinsä anteeksi. Olen sitä mieltä, että kirkon pitäisi vihkiä samaa sukupuolta olevat.
Sinikka Rautiaisen (SKK) seurakuntatausta alkoi jo pyhäkoulusta.
– Työväestö on unohdettu seurakunnassa kokonaan, sillä tilaisuudet järjestetään yleensä siihen aikaan. Kirkko tekee niin paljon sellaista, jota tavalliset ihmiset eivät edes tiedä. Haluan, että kaikki ovat tervetulleita kirkkoon. Hiippakunnallista yhteistyöä on kehitettävä, jos meillä ole asukkaita ja seurakunnan jäseniä niin ei meidän pidä ylläpitää laajaa henkilöstöpohjaa. Papeilla kuuluu olla omantunnon vapaus ja sallivuus vihkiä samaa sukupuolta olevat.
Marjatta Huhta on papin tyttö. Hänen isänsä seuraa vaalityötä seurakuntasalin seinältä. Hän on ehdolla Seurakuntaväen listalla (SV).
– Tavoitteena on, että seurakunta toimii näkyvämmin, siten, että seurakunta näkyy myös mediassa. Kirkko on Suomen koulutuksen ja lukutaidon kehto joten sillä on tärkeä osa koko Suomen historiassa. Avioliittokysymys on pikaisesti ratkaistava asia. Itselläni on ystävinä sekä nais- että miespareja, ja tiedän, että he kokevat olonsa kirkossa syrjäytyteksi. Haluan, että jokaisessa seurakunnassa olisi pappi, joka voisi vihkiä myös homopareja. Kirkkoneuvosto esittää valtuustolle kirkollisveron laskua 0,5 prosentilla. Mielestäni meillä pitäisi olla vain yksi lista.
Timo Pasanen (SV) tykkää olla mukana järjestämässä toimintaa seurakunnassa.
– Takana on pian nelivuotiskausi seurakunnan luottamustehtävissä, se on opettanut todella paljon. Haluan olla ajamassa vapaaehtoistyön roolia – jo vuosikellon suunnitteluvaiheessa. Lisätään saavutettavuutta ja avataan ovet myös seurakuntaan kuulumattomille. Seurakunta tulisi olla kaikkien saatavilla. En ole kirkollisveron noston kannalla, se tulisi karkottamaan seurakuntalaisia pois. Kirkkoja tulisi käyttää enemmän ja monipuolisemmin. Minua pelottaa, jos kirkosta ja seurakunnasta muodostuu poliittinen toimija. Kannatan, että samaa sukupuolta olevat voisi vihkiä, mutta pappi voisi kieltäytyä omaan vakaumukseensa nojaten olla vihkimättä.
Erkki Vilen (SKK) haluaa seurakunnan toimivan vieläkin laajemmin.
– Ettei toiminta olisi niin Äänekoski -keskeistä. Me kaikki olemme tasa-arvoisia, se pitää muistaa. Henkilöstöä ei pidä vähentää, vaan metsiä pitää hoitaa paremmin. Olen mukana seurakunnan etu edellä, en poliittisena henkilönä. Olen sen kannalla, että kirkoissa tulisi vihkiä ihmisiä tasa-arvoisesti.
Eero Polsa (SV) lähti mukaan kun pyydettiin.
– Me emme omista kirkkoa, sillä sen omistaa Kristus ja meidän pitää elää raamatun mukaan. On olemassa sielun vihollisen ja Jumalan maailma eli meillä on ongelma, kun nämä kaksi taistelevat keskenään. Tämä ei ole ihmiskysymys vaan raamattukysymys, eli ei homojen vihkimistä.
Hannu Lehmonen (SV) haluaa olla mukana hengellisessä työssä vapaaehtoisena.
– Haluan tehdä töitä Jumalan valtakunnassa. Kirkon tärkein tehtävä on julistaa evankeliumia ja viedä sitä sinne, missä se ei vielä kuulu. Kirkko tekee hyvää työtä monessa asiassa mutta kehitettävää löytyy. Kirkon jäsenkato huolettaa, siinä on meillä miettimisen paikka. Veroäyri on ollut Äänekoskella pitkään samana ja hyvä niin. Kiinteistöt vai henkilöstö: kuten moni muu on jo todennut, on meillä arvokkaita ja historiallisia kirkkorakennuksia. Niin kauan kuin seurakunta on pystyssä, on myös kirkot seurakunnan omistuksessa. Eläköitymisen myötä pohditaan uuden henkilön palkkausta. Metsäsuunnitelma on tehty, ja otamme huomioon luontoarvot ja metsää uudistetaan sitä mukaan on tarve. En ole puolueen jäsen, joten olen liikkeellä seurakunnan edun nimissä. En kannata samaa sukupuolta olevien vihkimistä.
Heikki Helasterän (SV) kertoo kuinka hänen suvussaan on ollut joko sotilaita tai pappeja. Hän on lienee pisimpään mukana ollut, kun on jo vuonna 1968 aloittanut kirkolliset luottamustehtävät Sumiaisissa.
– Koti, uskonto, isänmaan, siitä on perheessämme ponnistettu. Kirkon ydin on Jumalan sanan eteenpäin vieminen ja myös kansan moraalia on syytä nostaa. Kirkon talouden ylläpitäminen on vaikeasti kasassa pidettävä. Kirkkolaissa sanotaan, että jokaisella paikkakunnalla on kirkko. Olisi perin hassua, jos meillä ei olisi kirkkoja myös taajamissa. Avioparin muodostaa mies ja nainen, mutta tietysti kirkonkin pitäisi toimia lain mukaan.
Pentti Kinnunen (SKK) on mukana monessa seurakunnan vapaaehtoistoiminnassa.
– Pitäisi saada ihmiset innostumaan kirkon toiminnasta. Porukkaa lähtee nostelemaan jos veroja nostetaan. Äänekosken seurakunta hoitaa metsiään suunnitelmallisesti. Ei ole minulta pois, jos kirkossa vihitään samaa sukupuolta olevia henkilöitä.
