Eduskunnan aloittaessa kevätkauden istuntonsa Pääministeri Juha Sipilä kertoi valtion velan pienentymisestä, kilpailukykysopimuksen myönteisistä vaikutuksista maan talouteen ja pitkäaikaistyöttömyyden kääntymisestä laskuun. Tätä samaa ilosanomaa pääministeri Sipilä on jatkanut kolumnissaan. (Maaseudun Tulevaisuus 10.2.)
Eduskunnan keskustelussa ilmeni, lähinnä Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäen ansiosta, että Sipilän edellä mainitut myönteiset uutiset olivatkin todellisia uutisankkoja. Pääministeri unohti mainita, että valtion kassasta putsattiin 1,3 miljardia ja kertaluonteisia eriä tuli 700 miljoonaa ennakoitua enemmän vuodelta 2015. Näihin asioihin ei nykyisen hallituksen toimilla ole mitään osuutta.
Sipilän väite pitkäaikaistyöttömyyden laskusta oli myös virheellinen. Pitkäaikaistyöttömiä olikin tammikuussa 3800 enemmän kuin vuosi sitten. Tietoisesti, tai erehdyksessä annetut virheelliset tiedot tuntuvat erikoisilta. Erityisesti kun ottaa huomioon kuka niitä esitti ja mitä kaikkea tietoa pääministerillä on saatavilla.
Pääministeri Sipilä kehui myös kilpailukykysopimuksen vaikutuksia maan talouteen. On käsittämätöntä väittää, että kuukauden voimassa olleella kilpailukykysopimuksella olisi mitään tekemistä talouden kohentumisen kanssa. Varsinkin kun talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan sopimus uhkaa jopa heikentää julkista taloutta.
Olen kaikkien muiden tavoin tyytyväinen talouden kasvunäkymistä. Voi kuitenkin sanoa, että näin on onneksi käynyt hallituksen toimista huolimatta. Hallituksen äärimmäisen kova politiikka ei ole saanut talouttamme kasvuun mutta tuloerot ja köyhyys kyllä ovat maassamme lisääntyneet. Pahoin pelkään, ettei tämä kehitys vielä tähän lopu.
Pääministeri Sipilä on kertonut, että tarvitaan lisää rakenteellisia muutoksia ja että helpot keinot on jo käytetty. Tähän asti rakenteelliset muutokset ovat tarkoittaneet työttömien, opiskelijoiden, eläkeläisten ja muiden kaikissa heikoimmassa asemassa olevien elämän vaikeuttamista entisestään. Pahoin pelkään, että näin tapahtuu tälläkin kertaa. Näistä tullaan kuitenkin ilmoittamaan vasta kuntavaalien jälkeen.
Kuntavaaleilla onkin tänä keväänä historiallisen suuri yleispoliittinen merkitys. Niissä näytetään hallituksen politiikalle peukkua ylös tai alas. Mikäli hallituspuolueet saavat epäluottamuksen kuntavaaleissa, on sillä varmuudella vaikutus tulevaan politiikan linjaan. Vasemmistolla on oma inhimillinen vaihtoehto nykypolitiikalle. Vaihtoehto, jossa taantuman maksajiksi otetaan myös ne, joilla siihen on oikeasti varaa.
Juho Kautto
varapuheenjohtaja
Vasemmistoliitto
On turha syyttää Juha Sipilän nykyhallitusta vallitsevasta tilanteesta. Nykyiseen kehnohkoon taloustilanteeseen on olemassa historialliset syyt. Maassamme on kolme isoa puoluetta, joiden yhteenlaskettu äänimäärä on yli puolet annetuista äänistä. Eikö se ole ollut suunnilleen niin, että kaksi näistä ”isoista” on ollut vuorollaan hallitusvastuussa (täydennettynä epämääräisellä lukumäärällä pikkupuolueita mm. Vasemmistoliitto) ja kolmas on oppositiossa kasvamassa ”korkoa”. Tällaisella rotaatiollla sitä on sitten menty ajassa eteenpäin. Kaikilla näillä isoilla puolueilla on omat taustavoimat (EK, MTK, SAK, AKAVA jne.) so. kenenkään erityisinterssejä ei ole voitu ja voida tarkastella kovin kriittisesti.
Ps. Blogissa todetaan: ”Vasemmistolla on oma inhimillinen vaihtoehto nykypolitiikalle. Vaihtoehto, jossa taantuman maksajiksi otetaan myös ne, joilla on siihen oikeasti varaa.” Olen aina ihmetellyt, miksi kiinteistövero on vasemmistolle, erityisesti Vasemmistoliitolle niin mieleinen veromuoto? Tätä ei varmaankaan voi matalapalkkainen duunari kuin ihmetellä. Tällähän nostetaan osaltaan elämisen kustannuksia meille niin rakkaassa maassamme.
Isotuloisilta voi ja pitääkin ottaa! Täytyy kuitenkin muistaa että suurituloisia on niin vähän että se ei ratkaise YHTÄÄN MITÄÄN.
Ehkä Sipilältä on ollut tarpeetonta hehkuttaa nykytilanteessa, koska ns. kusessa ollaan. Mutta voidaan todeta, että kurssi on nyt hyvä, ylöspäin. Osin kiitokset kuuluu nykyhallitukselle, osin monille muillekin tahoillekin. Euroopan ja muun maailman talouden kehittymisen merkitystä ei voida myöskään vähätellä. Mielestäni suurimmat virheet tehtiin 70-80-luvuilla, kun kasvatettiin julkista taloutta nopeaa tahtia. Ja inflaatio laukkasi. Nykymenolla ei Suomella enää ole varaa siihen, mihin menneinä hyvinä aikoina luultiin olevan varaa.
Vasemmisto sumuttaa työssäkäyvien rahat omaan taskuun tukien muodossa.