Ikäihmisten asialla
Vanhuspalvelut ovat puhuttaneet vanhuspalvelulain pohjalta valtakunnallisesti. Ikäihmisiä ei tule tarkastella vain tulevana taakkana. He osallistuvat ja kuluttavat, tekevät vapaaehtoistyötä, hoitavat lastenlapsiaan ja puolisoitaan. Näin he osallistuvat omalta osaltaan tämän yhteiskunnan pyörittämiseen aktiivisina toimijoina. Eläkeläisjärjestöt ovat mukana vapaaehtoistyössä ulkoiluttamalla palvelutalojen asukkaita, järjestämällä laulutilaisuuksia ja muuta virkistystä. Tässä kunta voi tulla vastaan tarjoamalla tiloja ja laitteita vapaaehtoistyötä tekevien käyttöön.
Ennaltaehkäisevällä työllä voidaan löytää tulevia palvelutarpeita ja ohjata ikäihmisiä hakemaan tukea ja palveluita ajoissa. Terveystarkastukset, lääkäriin pääsymahdollisuus, yksilöllinen ja yhteisöllinen palveluohjaus ovat edullisempia kuin sairaudenhoito ja erilaiset raskaammat palvelut. Riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut oikea-aikaisesti siirtävät usein raskaampien palveluiden tarvetta. Palvelutarjonta ja toimintatavat vaihtelevat kunnittain, joten näistä kertominen ikäihmisille ja omaisille on tärkeää. Palveluohjauksellinen työote tulee olla kaikilla työntekijöillä. Ikäihmisiä kohdataan erilaisissa tilanteissa, joissa he voivat kysellä, saada tietoa ja ohjausta.
Omaishoitajat puurtavat ympärivuorokauden hoitaessaan omaistaan minimaalisella korvauksella siihen nähden, mitä hoitopaikka maksaisi kunnalle. Iäkkäät omaishoitoperheet tarvitsevat usein tueksi kotihoidon palveluita. Monen ikäihmisen omaiset asuvat kaukana eivätkä voi osallistua päivittäiseen hoitoon. Kotihoidon avulla turvallinen arki mahdollistuu. Pitkänäköistä on tukea omaishoitajien jaksamista ja turvata kotihoitoon riittävät resurssit. Sitten kun turvallinen asuminen kotona ei ole enää mahdollista, tulee eteen muutto palvelutaloon tai laitokseen. Omaiset ovat usein tässäkin vaiheessa hoidossa mukana jopa päivittäin. Perhehoito on myös yksi vaihtoehto järjestää ikäihmisten hoito. Perhehoito antaa kodinomaisen ympäristön asumiseen perhehoitokodissa. Lisäksi on tarpeen pohtia erilaisia asumisratkaisuja. Senioritalot suunnitellaan ikääntyvän väestön tarpeisiin asumistiloiltaan ja palvelutarjonnan osalta, jossa ovat koti ja palvelut saman katon alla.
Vanhuspalveluissa tehdään yhteistyötä poikkihallinnollisesti eri sektoreiden kanssa sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäksi. Liikuntatoimi on yksi tärkeä yhteistyötaho. Joissakin kunnissa ikäihmisille tehdään liikuntasuunnitelma ennaltaehkäisevän kotikäynnin yhteydessä. Ikäihmisille tulee turvata mahdollisuus osallistua erilaisiin liikuntaryhmiin ja yleensäkin mahdollisuus päästä liikkuman oman voinnin ja kunnon mukaan. Tässä tueksi tarvitaan erilasia kuljetuspalveluita ja joukkoliikenteen kehittämistä. Kotihoidossa ja asumispalveluissa ikäihmisen toimintakykyä voidaan tukea pienilläkin asioilla esimerkiksi ohjaamalla tekemään itse sen, mihin pystyy. Myös erilaisiin kulttuuri- ja vapaa-ajan tilaisuuksiin tulee olla mahdollisuus osallistua. Erilaisilla ryhmillä on myös sosiaalinen merkitys, kun samalla tapaa muita ja voi jutella ja vaihtaa ajatuksia.
Vanhuspalveluiden palveluohjaajana olen päässyt näkemään Äänekosken vanhuspalveluiden kokonaisuutta. Moni asia on mennyt eteenpäin, mutta vielä on tehtävää, jotta tulevista haasteista selvitään. Vanhuspalveluissa on koulutettu henkilöstöä ja on erilaista osaamista, jota tulee olla mahdollisuus hyödyntää. Tulevalla valtuustokaudella on panostettava avopalveluihin ja kotihoitoon sekä terveyspalveluihin ja näiden kehittämismahdollisuuksiin. Näin luodaan edellytyksiä ikäihmisten turvalliseen asumiseen kotona mahdollisimman pitkään.
Hanna-Reetta Ranta-Nilkku
Kunnallisvaaliehdokas,
Keskusta,
vanhuspalveluiden palveluohjaaja
