Tuoreen arvion mukaa Suomessa on 45 000 nuorta, jotka eivät opiskele tai käy työssä.
Syrjäytyneillä nuorilla on monta kasvoa. Keitä he sitten ovat? Tyttöjä ja poikia, nuoria naisia ja miehiä, jotka eivät syystä tai toisesta ole vielä löytäneet paikkaansa maailmassa,
Syrjäytymisestä puhumista vaikeuttaa se ettei meillä on tarkkaa määritelmää siitä. Se vaikuttaa arvioon syrjäytyneiden nuorten määrästä. Toisten arvioiden mukaan heitä on 14.000 toisten peräti 100 000. Lyhyt kuvaus voisi kuulua vaikka näin: syrjäytynyt nuori on 15-29 vuotias, jolla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa, eikä hän opiskele tai käy työssä.
Jokaisella syrjäytyneellä on oma tarinansa. Mutta yhteisiä tekijöitä on: koulukiusaaminen, turvallisen aikuisen puuttuminen, päihde- ja mielenterveys ongelmat, työttömyys. Myös nuorten menestyspaineet ovat suuret, eivätkä kaikki niitä jaksa.
Selviäminen voi olla pienestä kiinni. Joku saa otteen elämästä nuorisotyöntekijän toimeliaisuuden ansiosta, toinen uuden harrastuksen avulla ja kolmas pääsemällä työelämään. Yksi keino on ylitse muiden: luotettavan ja välittävän ihmisen läsnäolo. Apu jota jokainen meistä voi tarjota.
Syrjäytymisen taakseen jättäneiden nuorten tärkeimpiä selviämiskeinoja ovat läheiset ihmissuhteet, harrastukset, jonkun ulkopuolisen oikeaaikainen puuttuminen tilanteeseen ja kokemus siitä että minäkin voin pärjätä.
Jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle yli miljoona euroa, arvioi opetusministeriö.
Itse tulin Suomeen 23 vuotiaana ja olin syrjäytymisvaarassa. Hyvät ihmissuhteet ja harrastukset pelastivat minut. Jalkapallo oli pelastusrengas. Lasten ja nuorten valmentaminen ja pelaaminen oli tärkeä väylä sopeutumiselle ja integrointiin.
Ilidio Flores
Äänekoski
Kuinka paljon Äänekoskella on näitä syrjäytyneitä nuoria? Pitkäaikaistyöttömien lukumäärä on kuitenkin selvillä (600-700). Näistä nuorista ei tosiasiassa ole huolissaan muut kuin viranomaiset, eivätkä nekään muuta kuin virkansa puolesta. Poliitikot ottavat kyllä silloin tällöin vaalien lähestyessä asian esille, mutta tämä on lähinnä vaaliretoriikkaa. Mitä sitten Äänekosken viranhaltijat ja poliittiset päättäjät (erityisesti Vasemmistoliitto tässä tapauksessa), ovat sitten tehneet näiden ihmisten puolesta? Eivät käsittääkseni mitään, koska näille asioille ei oikeastaan haluta mahtaa yhtään mitään.Tämä johtunee paljolti siitä, että yhteiskunta kestää kovankin työttömyyden ja syrjäytymisen. On tehty tutkimuksia (Englanti, pääministeri Thatserin aikana) siitä, kuinka suuren työttömyyden yhteiskunta kestää; luvuksi saatiin 30%. Tästä välinpitämättömyydestä aiheutuneen poliittisen hinnan maksamme sitten tulevaisudessa tavalla tai toisella. Päätttäjien sydämmet sykkivät enemmänkin maahanmuuttajille ja heidän kotiuttamiselleen kuin omille lähimmäisimmille.
Ps. Käytän tässä tilaisuuden hyväkseni kysyäkseni Vasemmistoliiton valtuutetulta; mitä Äänekosken vapaa-aikalautakunta on erityisesti tehnyt työttömien aktivoimiseksi liikkumaan (esim. uimahalli, kuntosali). Kysyn tätä siksi, koska teillä on ko. lautakunnan puheenjohtajuus.
Miten olisi pitkäaikaistyöttömien lääkärintarkastukset (valtuustoaloite?) Olisiko järkeä? Tuleeko liian kalliiksi?
Tarkkalijalle kerrottakoon että monet pitkäaikaistyöttömät eivät käy uimahalleilla/kuntosaleilla juuri kaltaistesi utelijoiden takia. Tuo lääkärintarkistushomma menee jo natsismin puolelle.
Työttömien oikeudesta kunnallisiin terveystarkastuksiin säädetään terveydenhuoltolaissa. Laki on tullut voimaan 2011. Sosiaali- ja terveysministeriö on lähettänyt kunnille elokuussa 2013 yksityiskohtaisen ohjeistuksen työttömien terveydenhoidon järjestämisestä. Näiden terveystarkastuksien pitäisi olla samanlainen lakisääteinen velvollisuus kunnille kuin esim. koululaisten terveystarkastuksien so. ne pitäisi hoitaa kunnan budjetista riippumatta. Kysymys kuuluu: Miten lienee asia hoidettu kotikunnassamme Äänekoskella? Veikkaisin, että asia on saattanut hyvinkin ”unohtua” hallintobyrokratian rattaisiin. Jos näin on, valtuuston on otettava asia käsittelyyn viipymättä.
Politiikkani on vapaehtoistyötä lasten ja nuorten kanssa jalkapallorintamalla. Se on ollut jo 26v!!!!
Tietääkseni vaalit on ensi vuonna keväällä ja en edes tiedä olenko ehdolla. Olen aina kirjoittanut mielipidekirjoituksia vaikken ollut ehdolla tai valtuutettuna !
Hyvä Ilidio. Sinulla, jos kellä, on hienon toimintasi ansiosta täysi oikeutus muistuttaa meitä ansiottomia tärkeästä asiasta. Toivottavasti kirjoituksesi saa liikettä aikaan.
Vasemmistoliitto on ollut puolustamassa esim. uimahallien ja kunnan omien kuntosalien olemassaoloa. Olemme yrittäneet pitää kaikkien vapaa-aikapalvelujen hinnoittelun sellaisina, että ne olisivat jokaiselle kuntalaisille inhimilliset. Vasemmistoliitto on vastustanut tilavuokrien tuloa, mutta valitettavasti tuo taistelu on kääntymässä tappiolliseksi.
Vapaa-aikalautakunta on ollut hyvin aikaan saava, taloudellisesta tilanteesta huolimatta. Puoluepolitikoinnille ei ole ollut tarvetta, kun lautakunta on yhteistoimin ollut auttamassa mm. tekonurmikentän, frisbeegolfratojen ja maastopyöräilyreittien saapumista Äänekoskelle. Liikuntapuistoa kehitetään jatkuvasti (tenniskenttä, ladut), Suolahden skeittiratahanke etenee ja viheralueillekin on pyritty antamaan resursseja liikunnallisten hankkeiden edistämiseksi. Kaavoituksiinkin vapaa-aikalautakunta pyrkii aina lisäämään liikkumisen ja virikkeellisyyden. Uusimpana puheissahan on nyt monitoimihalli, mutta ei pelkästään uusien juttujen perään ole syytä huudella, vaan jo toimivista asioista on huolehdittava (uimahallin remontti meneillään). Vuosiavustuksia jaettaessa oli ilo huomata, millainen runsas aktiivisten joukko ympäri Äänekoskea on olemassa.
Sen lisäksi että vapaa-aikalautakunta tukee ja kehittää liikunnallisia toimia, niin yhtä suuressa roolissa tulee olla muutkin vapaa-aikapalvelut. Kulttuuri ja museo ovat jatkuvasti käymistilassa ja niihinkin haasteisiin vapaa-aikalautakunta etsii kuumeisesti ratkaisuja, niillä resursseilla joita on käytössä. Musaopiston suhteenhan tässä on isojakin asioita kenties tapahtumassa ja kirjasto tekee korvaamattoman tärkeää työtä, kaikkine ilmaispalveluineen.
Syrjäytyneiden tai työttömien aktivoiminen ei saa olla pelkästään vapaa-aikalautakunnan, puhumattakaan yhden puolueen työtä. Näin ei onneksi Äänekoskella olekaan, vaan jokainen lautakunta ja kunnan sektori, politiikko ja virkamies tekee töitä paremman Äänekosken eteen. Tärkeintä olisi että kaikki me yhdessä vähän tyrkkäisimme syrjäytynyttä ja/tai työtöntä jonkun harrastuksen pariin ja mentäisiin itsekin mukaan. Harrastusmahdollisuuksia Äänekoskella riittää.
Jouni Sohlman, vapaa-aikalautakunnan puheenjohtaja (vas)
Hieno nykyaikainen sana Syrjäytynyt. Vielä 20v sitten ei koko sanaa tunnettu. Syrjäytynyt, siis suoraan sanottuna minua ei kiinnosta, en halua, haluan elää muiden kustannuksella. Kyllä viimeistää nyt on aika VANHEMPIEN on alettava opettamaan lapsillensa että työn teolla elättää itsensä, vaikka se palkka olisikin alussa pieni mutta se kasvattaa eläkettä.