Oletko inhimillisesti rikas? Onko Sinulla elämässä niitä asioita, joista seuraa Sinulle ja läheisillesi iloa ja tyytyväisyyttä? On hienoa, kun löytää sen hetken elämässä, että taloudellisen rikkauden sijasta huomaa lähellä olevat rikkauden aiheet.
Sananvapaus on Suomessa, isänmaassamme rikkautta. On hienoa, että meillä on paljon erilaisia kanavia, joita lukemalla, katsomalla ja kuuntelemalla voimme rikastuttaa omaa henkistä pääomaamme. Onko tieto sitten merkityksellistä? Usein viisaat ihmiset ovat vanhempia, oppineet paljon oppimalla ja kokemalla. Inhimillinen elämän kokemuspohja ja tieto ovat siis rikkautta.
Henkilökohtaiset asiat, kuten oma suuntautuneisuus erilaisiin harrastuksiin antaa kasvupohjan inhimilliselle rikkaudelle. Ei tarvitse olla taloudellisesti menestynyt päästäkseen ihastelemaan meidän Suomen neljää hienoa vuodenaikaa. Tarvitsee uskaltautua ulos ja antaa aistien tehdä työtä, havainnoida luonnon värejä, syvyysvaikutelmia, pieniä yksityiskohtia suuren harmauden tai kirkkauden keskellä. Liikunta, oli se sitten ulkoilua tai hikiliikuntaa, nostaa sykettä ja antaa elämälle energiaa ja inspiraatiota.
Sanotaan, että taide puhuu suoraan ihmiselle tai että se vaikuttaa suoraan meihin. Jäämmekö ilman taide-elämyksiä? Meidän hieno taidemuseomme, olisiko siitä kaupunkilaisten olohuoneeksi. Siellä voisi taidetta katsellen porista läheisten ja tuntemattomienkin kanssa. Onko Sinulla kokemuksia tuntea taiteen vaikutuksia? Ellei, avaisimmeko tätä mahdollisuutta enemmän. Pienet elämykselliset hetket ovat tärkeitä meille kaikille. Henkiset ja hengelliset arvot ovat myöskin osa meidän omaa inhimillisyyttämme.
Kokemusohjaajat ja luontoon lapsia kouluttavat eräoppaat pyrkivät tuomaan aikaamme edelleen arvoja, joita Suomessa on vuosien saatossa kunnioitettu. Luonnon antimet ovat osa tätä luonnon monimuotoisuutta. On upeaa odottaa talven jälkeen taas keväthankia ja niiden myötä vihreää kevättä ja kesää. Kesän antimet ovat moninaiset. Osalle järvi on aarreaitta, toisille taas metsä. Itselleni se on metsä. Sieltä haemme suuret määrät luonnonantimia. Toivoisin, että yhä useampi saisi itselleen kokemusta metsäluonnosta ja luonnonmarjojen keräämisestä ja niiden ”luomuravintoaineista”.
Mitä kaikkea siis inhimillisesti rikas omistaakaan? Se, että näemme ja huomaamme toisemme menevässä tai menemättömässä arjessa, on merkityksellistä. Siis, ei muuta kuin uskaltautua kohdata ventovieras ja vaihtaa muutama sana. Nostetaan sykettä ja jaetaan sitä hyvää, mitä meillä itsekullakin on.
Anna-Riitta Pentinpuro, LO ja keskustan kj:n sihteeri
