Kaupungit painivat talousvaikeuksiensa kanssa tällä hetkellä, jotka puolestaan johtuvat pääasiallisesti hyvinvointialueiden muodostamisista. Kuntia velvoitettiin tekemään ennen hyvinvointialueiden muodostamisesta rakenteellisia muutoksia, ja osa kunnista näin toimikin enemmän tai vähemmän.
Nyt ne kunnat jotka laittoivat useamman tikun ristiin kuin toiset, ovat valitettavasti suurimpia häviäjiä tässä leikissä. Kuntien saamat valtionosuudet tästä syystä olivat huomattavasti pienemmät, koska hyvinvointialueiden tuli huolehtia omista kustannuksistaan tuottaessaan kansalaisille terveydenhuollon palvelut, jotka siis aiemmin olivat kuntien järjestämisvastuulla.
Hyvinvointialueet kilpailuttavat kaikki palvelunsa nopealla aikataululla, jonka seurauksena kustannukset tulevat moninkertaistumaan. Lisäksi seurannaisvaikutusten arviointi on jäänyt puutteelliseksi. Toimiva terveydenhuollon järjestelmä keksittiin romuttaa uudella hallintohimmelillä, joka moninkertaisti terveydenhuollon kustannukset, josta yhteiskunta tulee maksamaan kovan hinnan tulevaisuudessa.
Organisaation rakentaminen kiireellä, aiheutti sen, että samojen hallinnollisten tehtävien parissa touhuaa nyt useampi henkilö, ja hankintapäätökset myös pienhankinnoissa kiertävät useamman henkilön kautta. Useamman henkilön käyttämä ajallinen työpanos puolestaan hankintapäätöksien tekemiseen syö säästöt kilpailutukselta, ja pahimmassa tapauksessa vaarantaa jopa potilasturvallisuuden.
Kaunis ajatus on myös ollut tehostaa palveluiden siirtämistä mobiiliaikaan, jolloin joidenkin palveluiden ollaan ajateltu toimivan ns. etäpalveluiden muodossa, ja tuovan kustannussäästöjä. Ongelma vain on, että valitettavasti ei peräkylän Irja mummo oikein hallitse mobiiliaplikaation käyttöä, kun omaiset ovat hankkineet yksinkertaisen Doron isoilla numeronäppäimillä käytettävän turvapuhelimen, joka ei ole älypuhelin.
Tähän ymmärrettävästi asian ratkaisemiseksi tulisi väestölle järjestää teknisten järjestelmien käyttöön liittyen koulutusta. Helppoa jos ei huomioida, että asia vaatii lisää rahaa. Yhteiskunta ei vielä yksinkertaisesti ole valmis käyttämään palveluita siinä laajuudessa, mitä ajan hermolla olevat keski-ikäiset sukupolvet, jotka eivät vielä mahdollisesti edes tarvitse terveydenhuollon palveluita siinä laajuudessa, kuin ikäihmiset, joilla on mahdollisesti enemmän perussairauksia ikänsä vuoksi.
Päättäjät, me poliitikot olemme näitä päätöksiä olleet tekemässä. Päättäjät ovat poliitikkoja, niitä ihmisiä, jotka äänestämme kuntavaaleissa, ja eduskuntavaaleissa edustamaan meitä, päättävät näistä, sekä monesta muusta asiasta, jotka vaikuttavat myös maksamaamme kunnallisveroon.
Äänestetyt ihmiset ovat niitä päättäjiä, POLIITIKOT. Tämä olisi meidän erittäin tärkeä asia muistaa. Kun mediassa haetaan syyllisiä, niin hyvin usein syytellään hieman vääriä henkilöitä, tai instansseja.
Miksi tämän kirjoitan, on syynä se, että monessa paikassa on kirjoitettu, että nyt meidän poliitikkojen tulisi ottaa vastuu päätöksistämme, ja säästää meidän kuntaveronmaksajien rahoja, niin minulla olisi tähän esitys, jota ei ole tuotu mielestäni vielä esille:
Äänekosken kaupunginvaltuustossa istuu 43 poliitikkoa tällä hetkellä. Valtuustoon riittäisi 27 kaupunginvaltuutettua (ihmiset joita äänestämme, ja jotka pääsevät päättämään asioistamme). Jos valtuustossa istuisi tuo 27 henkilöä 43 sijasta, olisi päätöksien tekeminen sujuvampaa, kun mielipiteitä ei olisi niin paljon eri tulokulmalla varustettuja, mitä olette mieltä?
Olisiko päätökset huonompia pienemmällä porukalla? Kannattaa myös katsoa millainen määrä henkilöitä istuu naapurikunnissa. Äänekosken kaupunki säästäisi rahaa vuodessa noin 100 000 euroa tällä muutoksella kokouspalkkioiden, ja kahvituskulujen yms. kokous- ja neuvottelu kulujen muodossa.
Tuolla kustannussäästöllä säästyisi esim. 2-3 henkilötyövuotta muun muassa varhaiskasvatuksen parissa.
Ari Joutsimatka
