Kylmän sodan aikaan vuonna 1947, ydintutkijoiden lehti, Bulletin of Atomic Scientists, kehitti tuomiopäivän kellon muistuttaakseen ja varoittaakseen ihmiskuntaa maailman olemassaoloa uhkaavista asioista. Kun Chicagon yliopistossa sijaitseva kello näyttää keskiyötä, maailmanloppu on käsillä.
Ukrainan sota ja Venäjän ydinaseilla uhkailu on suurin syy viime päivinä tehtyyn viisarien siirtoon lähemmäs keskiyötä. Kello on symbolinen, sen aika on tiedeyhteisössä tarkoin puntaroitu. Kellon aika heijastaa todellisuutta – turvallisuutemme on uhattuna. Moni pelkää. Epävakaa maailmantilanne tuntuu kaikkialla arjessamme: kohonneina kustannuksina, maksamattomina laskuina, viileinä taloina, yritysten konkursseina, huoltovarmuuden haasteina ja synkkinä mielinä.
Me tarvitsemme turvaa.
Hyvinä ja rauhallisina aikoina valtiolla on varaa kohentaa sosiaaliturvaa ja laventaa kansalaisten subjektiivisten oikeuksien piiriä. Epävakaina aikoina valtion tulee ensisijaisesti huolehtia perustehtävästään: kansalaisten turvallisuuden takaamisesta sisäisiä ja ulkoisia uhkia vastaan. Epävakaat ajat alkoivat helmikuussa 2014, kun Venäjä valtasi Krimin ja sittemmin Itä-Ukrainan – eikä epävakaudelle toistaiseksi näy loppua, päinvastoin.
Tällä hetkellä eduskunnan tärkein tehtävä on minimoida vaarat ja uhat toimivalla ulko- ja turvallisuuspolitiikalla. On löydyttävä puoluerajat ylittävä yhteinen tahto, jolla Suomen alueellinen koskemattomuus, kohtuuhintaisen energian ja elintarvikkeiden saanti, omavaraisuus, huoltovarmuus sekä taloudellinen kestävyys varmistetaan. Haaste on mittava. Riitelyn ja ideologisen itsekkyyden sijaan politiikkojen on nähtävä pidemmälle ja kyettävä rakentavaan keskusteluun sekä tehokkaaseen, suomalaisten turvallisuuden varmistavaan päätöksentekoon.
Myös sisäisen turvallisuuden toimintaympäristö on muuttunut haastavammaksi terrorismin, hybridi- ja kyberuhkien sekä lisääntyneen sisäisen rauhattomuuden, mm. katuväkivallan myötä. Tilannetta ei helpota sisäisen turvallisuuden alasajon nopeus – erityisesti maaseudulla. Esim. pitkien matkojen Keski-Suomessa on jatkuvien uudistusten jälkeen jäljellä enää seitsemän poliisiasemaa.
Viranomaisten kyky suoriutua kaikista haasteista on koetuksella. Näin ei voi jatkua. Järjestelmän toimintakyky on varmistettava, jotta turvallisuuden kasvamisen myötä saamme jatkossa nauttia Suomessa paremmasta elosta ja olosta.
Uhkien väistyminen ei kuitenkaan yksin takaa sitä, että koemme olomme turvalliseksi. Turvallisuus on myös mutkatonta ja mukavaa arkea, tuttuja asioita, merkityksellisyyden kokemuksia, onnea ja iloa – siis arkiturvaa. Tiukassakin taloudellisessa tilanteessa on poliittisesta tahdosta kiinni, että esimerkiksi omaishoitajat jaksavat, nuoret saavat apua kasvaneisiin mielenterveysongelmiinsa, kiusaamiseen puututaan ja kaikkien terveysturvallisuus varmistetaan.
Turvallisuus on jokaisen oikeus ja sen turvaamisen on oltava politiikan ytimessä. Nyt jos koskaan on valittava päättäjiksi henkilöitä, joilla on uskottavuutta ja kompetenssia huolehtia ulkoisesta ja sisäisestä turvallisuudesta.
Jari Halttunen
ylikonstaapeli
kansanedustajaehdokas (kesk)
