ÄKS –lehti kirjoitti Suolahdessa olevan Suolahtisalin tilanteesta torstain 8.6.2017 lehdessä seuraavasti otsikoidun jutun. ”Suolahtisalin kohtalo on vaakalaudalla. Jos huonosti käy, niin vuoden lopussa sammutetaan parrasvalot.”
Tilanne on Keski-Suomen opiston ja siihen kokonaisuuteen kuuluvan Suolahtisalin osalta on erittäin uhanalainen. Perinteikäs opisto vanhoine suojeltuine ja muine nuorempine rakennuksineen muodostaa historiallisesti arvokkaan rakennuskokonaisuuden, jota nyt uhkaa jopa tuhoutuminen.
Jutussa Äänekosken kaupunginjohtaja Matti Tuononen tyrmää salihaaveet todeten
”– Jos haaveilemme salin lunastuksesta on meidän ryhdyttävä korottamaan veroja. Katson, että kaupungin perusasiat, eli talous täytyy olla kunnossa, eikä se, että lähdemme ylläpitämään tällaista riskirakennusta. Kaksi vuotta sitten tehdyn kuntoarvion mukaan korjausvelkaa on noin 600 000 – 800 000 euroa. Rakennuksessa ei ole tehty sen jälkeen mitään, eli summa on nyt korkeampi. Rakennuksen käyttökustannukset ovat myös todella korkeat, Tuononen ynnää.
Tuonosen mukaan Suolahtisalin sijainti ajatellen Äänekosken kultuurielämää ei ole hyvä vaikka sali itsessään on toimiva. Tuononen ei ole lähdössä tekemään samoja virheitä mitä on aiemmin jo tehty.
– Sijainti ei ole ideaali, ei edes musiikkiopiston käyttöön. Emme lähde lunastamaan enää mitään kaupungille, hän sanoo ja viittaa Suojarinteen alueen rakennuksiin.”
Samalla sijaintiin ongelmana viittaa Ala-Keiteleen musiikkiopiston rehtori Sari Savolainen vastatessaan siihen voisiko musiikkiopisto toimia opiston tiloissa.
Jutun mukaan rehtori Sari Savolaiselta tulee ajatukselle jyrkkä ei.
Hän jatkaa vastaustaan: ” – Se on ihan poissuljettu juttu. Tilapäisesti voimme tiloissa olla lähinnä konsertteja pitämässä, mutta monien puutteiden ja ongelmien vuoksi en voi lähteä viemään oppilaita ja henkilöstöäni sinne. Oppilaistamme valtaosa on Äänekosken taajamasta, joten en näe järkeä lähteä senkään vuoksi Suolahteen. Salina tila se on loistava, ja on todella surullista, jos sen kohtalo on nyt tässä, Savolainen sanoo.”
Minun itseni sanomaksi on mainittu ”Suolahtisalia puuhaamassa ollut Äänekosken ex-kulttuurijohtaja Matti Virtanen voi vain hämmästellä, että kaupunki jarruttelee Suolahtisalin lunastuksessa.
– Kyllä kaupungin pitäisi olla aktiivisesti mukana turvaamassa salia. Kaupunki ei voi vetäytyä vastuusta, sillä kuntalaisilla on saliin intressejä, Virtanen sanoo.”
En ole mielestäni kuitenkaan sanonut, että kaupungin pitäisi lunastaa sali itselleen. Siihen ei ole itse asiassa mitään tarvettakaan koska kaupungilla on tilaan vielä käyttöoikeussopimus noin seitsemäksikymmeneksi vuodeksi. Sen sijaan olen ehdottomasti ja jyrkästi sitä mieltä, että kaupungin on määrätietoisesti ja aktiivisesti oltava Keski-Suomen opiston hallinnon kanssa hankkimassa opiston tiloille uusi luotettava omistaja. Tämän mukaisen puheenvuoron käytin mm. Äänekosken kaupunginvaltuustossa käsiteltäessä opiston alueen asemakaavaa. Uuden omistajan kanssa on sovittava sitten erikseen kaupungin käyttöoikeuden jatkuminen saliin ainakin nykyisellään.
Suolahtisalin irrottaminen opiston muusta rakennuskannasta on muutenkin mahdotonta koska lämmitysjärjestelmä tulee toisesta opistorakennuksesta. Mitä teet pelkällä Suolahtisalilla, jos muut rakennukset kylmennetään?
Nykyinen omistaja, Keski-Suomen opiston kannatusyhdistys, ei toimintansa loppuessa tarvitse rahaa enempää kuin se lopputoimintansa ylläpitämiseen tarvitsee. Nämä varat se saa lähinnä vielä olevan toiminnan tulorahoituksella. Uuden omistajan varat tulee säilyttää rakennuskannan ja kampuksen tulevan toiminnan kehittämiseen. Suomeksi sanottuna tilanne on, että uuden omistajan on saatava kiinteistö nimellisellä korvauksella kaupungin rasiteoikeus Suolahtisaliin säilyttäen.
Kaupunginjohtajan ja musiikkiopiston rehtorin jyrkkyys asiassa ja selvä vierastaminen Suolahden sijaintiin on käsittämätön ja ehdottomasti tyrmättävä. Suolahti on osa Äänekoskea ja taajaman väestöpohja muodostaa noin 26 prosenttia koko Äänekosken väestöstä. Äänekosken keskustan asemakaava-alueen asukasmäärä on vastaavasti noin 45 prosenttia koko asukasluvusta. Äänekoski elää teollisuuden toiminnoista. Suolahdessa on Äänekosken teollisista työpaikoista n. 2/3. Myös palvelutoiminnoista erityisesti sosiaali- ja terveydenhoidon sekä koulutuksen varhaiskasvatuksen osalta Suolahdessa on merkittävä määrä työpaikkoja (kokonaisosuuden villi arvaus n. 40%). Me suolahtelaiset tunnemme itsemme todella nöyryytetyiksi virkamiesten höpinöistä.
Virkamiesten sijaintinäkemykset eivät pohjaudu miltään osin kaupungin luottamuselinten päätöksiin. On syytä kyseenalaistaa koko 10,5 vuotta jatkuneen Äänekosken keskustaajamaan keskittämisen politiikka. Sen tuloksena kaupungin väestömäärä on pudonnut yli tuhannella. Väestötilastot vuosien 2012-2015 (tuoreempia tilastoja ei ole käytettävissäni) välillä osoittavat, että Äänekosken väestömäärä on pudonnut eniten keskustan asemakaavoitetulla alueella, peräti n. 260:llä ( n. 46 % kokonaisvähennyksestä). Viime vuoden lähes kolmen sadan kokonaisväestömäärän pudotuksesta on menneen kehityksen pohjalta arvioituna pudonnut edelleen n. 140:llä.
Virkamiehet toimivat Äänekosken kaupungin strategiaa vastaan
Edellä mainitsemieni virkamiesten näkemyksistä joutuu tekemään kysymyksen, noudattavatko he hyväksyttyä Äänekosken kaupunkistrategiaa? Strategiassa mainitaan muun muassa:
3.1. Äänekosken kaupungin arvot
Innovatiivisuus ja uudistumiskyky
* Asukkaitaan, työntekijöitään ja yrityksiä tasapuolisesti kohteleva
Oikeudenmukaisuus
*Lainmukaisesti ja tasa-arvoisesti asiakkaitaan kohteleva *Päätöksenteko oikeudenmukaista ja demokraattista
Kestävä kehitys
*Ympäristöstään huolehtiva *Tulevat sukupolvet huomioiva *Toiminta perustuu ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestävälle kehitykselle”
Olisiko viimeinkin aika siirtyä sanoista tekoihin?
Kaupunginjohtaja Tuonosen lausunnossa on selkeä virheellisyys korjauskustannusten arvioluvuissa. Tuononen antaa ymmärtää Suolahtisalin korjauskustannuksiksi 600 000-800 000 euroa. Todellisuudessa tästä on Suolahtisalin osuutta reilu 200 000 euroa ja loppu opiston kirjaston ja luokkahuonetilojen sekä aulan kustannuksia. Onko se paljon vuonna 1989 rakennetun tilan peruskorjauksesta? Maksoihan Äänekosken kaupunki esimerkiksi viime vuonna 1996 rakennetun uimahallin peruskorjauksesta noin 3,4 miljoonaa euroa, johon se sai valtion avustusta 800 000 euroa. Suolahtisalin käyttökustannustenkin Tuononen vastaa olevan korkeat kun ne todellisuudessa ovat nyt kaupungille vain muutama tuhat (4000-8000e) euroa vuodessa.
Rahan puuttumiseen vetoaminen on todellisen syyn peittelyä
Muutenkin, mikä raha kaupungille on satojen tuhansien peruskorjaus? Parhaillaan kaupunki on suunnitellut uuden monitoimihallin, jäähallin ja jalkapallo-yleisurheiluhallin rakentamista lähemmäksi 10 miljoonalla eurolla. Onko kyse enemmänkin perinteisestä haluttomuudesta Äänekoskella olla rahoittamatta kulttuuritoimintaa? Ei Tuononen näiden liikuntahallihankkeiden yhteydessä puhu mitään veronkorotuksista tai heikosta taloustilanteesta.
Salin sijainnista voin todeta, että tein aikoinani yhteiskuntatieteen cumlaude opintojani varten Suolahtisalin kävijätutkimuksen, jonka mukaan yleisöstä noin 25 prosenttia oli Jyväskylästä. Ei sali siis ole syrjässä. Musiikkiopiston oppilaistakin suuri osa tulee Laukaasta, Hankasalmelta, Konnevedeltä ja muualta Äänekosken keskusta-alueen ulkopuolelta.
Tulen tekemään ajatusteni mukaisen valtuustoaloitteen Suolahtisalin toiminnan turvaamiseksi tulevinakin vuosina.
Matti Virtanen, kaupunginvaltuutettu, Suolahden kyläyhdistyksen puheenjohtaja
Niin minuakin kummastuttaa jyrkkä ei. Miksei musiikkiopisto hyödynnä salin kansainvälisesti kiiteltyä akustiikkaa??? Ei voi olla niin, että sali on liian kaukana! Sama kaupunki kuitenkin, ei hyvää päivää. Toivottavasti musiikkiopisto tulee avaamaan tarkemmin jyrkkää suhtautumistaan. Ja jotenkin nyt tuntuu, että liikunta ja kulttuuri ovat taas kilpasilla, ja yllätys yllätys liikuntaan riittää aina rahaa…. huoh. Nyt järki käteen.
’Tuonosen mukaan Suolahtisalin sijainti ajatellen Äänekosken kultuurielämää ei ole hyvä vaikka sali itsessään on toimiva.’
Tuossahan se taitaa piillä ’ongelman’ ydin, eli se että sali sijaitsee Suolahdessa eikä Äänekoskella. Eiköhän unohdeta torin siirrot, pikku-Venetsiat ym. hömpötykset, ja pidetään koko Keski-Suomen mittakaavassa erinomainen sali toiminnassa.
Asiaa! Suolahtisalin ”sijaintiongelman” voi kyllä ratkaista mm. julkista liikennettä kehittämällä ja vaikka tilausajoinkin tarvittaessa, sillä niinhän niitä kyytejä on tanssipaikkoihinkin tässäkin maakunnassa. Miksi Äänekosken kaupunki ei perusta joukkoliikennelautakuntaa vaikkapa Konneveden ja Saarijärven kanssa? Saataisiin näilläkin seuduilla Waltti-liikenne kunnolla pyörimään. Kaupunginjohtaja ja moni muu silmäätekevä ovat näemmä itse täysin epäideaaleja ja epäreiluja. Venetsiaa ei pidä matkia.
Talon rakentaminen oli periaatteessa järjen vastainen investointi, mutta siellä on ollut monta hienoa konserttia, joissa minullakin on ollut mahdollisuus olla mukana. Käyttöaste on kuitenkin jäänyt vaatimattomaksi menneinä vuosikymmeninä. Jyväskylästäkin puuttuu konserttitalo tänä päivänä ja siitä on kirjoitettu ja puhuttu noin 30 vuotta. Suolahtisaliin pitäisi löytyä hankintahinnan lisäksi riittävästi rahaa korjaustöihin, arvaus 1-2 miljoonaa euroa, Talotekniikan uudistaminen ja ilmeen päivittäminen nykypäivän vaatimuksia vastaaviksi on olennaisen tärkeää. Ei ole mitään järkeä tehdä ostopäätöstä ellei rahaa löydy korjaustoimenpiteisiin. Painotalon hankinta toistakymmentä vuotta sitten on tästä vastaava hyvä esimerkki. Painotaloon laadittiin arkkitehdin toimesta kalliit ja hienot suunnitelmat toista kymmentä vuotta sitten. Taidemuseon hankinta oli toinen esimerkki siitä, miten talossa jätettiin tekemättä välttämättömät talotekniset uudistukset ja korjaustyöt. Eli kannattaako satsata kulttuuriin? Jos minulta kysytään niin kyllä, mutta satsauksen tulee olla riittävän suuri eikä kuten mainitsemani 2 esimerkkiä. Samalla ehdottaisin rahaa Taidemuseon talotekniikan korjaustöihin 500000 euroa ja Painotaloonkin muutaman miljoonan euroa. Joten eiköhän tuo Suolahtisali jätetä huutokaupalla myytäväksi yksityisille markkinoille. Korjataan sen sijaan Taidemuseota ja Painotaloa monitoimiseksi kulttuuritaloksi.